Ajattelin muutamia ajatuksia tuoda esiin hengityksestä. Aihe ei kuulosta kovinkaan mielenkiintoiselta, sillä mielikuva hengityksestä on, että jokainenhan osaa hengittää! Oletko koskaan ajatellut, että hengitätkö oikein? Vai sanoisinko, että hengitätkö kehosi kannalta mahdollisimman optimaalisesti? Näin Korona-virus kaaoksen keskellä halusin tuoda esiin hieman faktoja hengityksestä sekä nenähengityksen etuja. 

Hengitys on pääasiallisesti automaattista, mutta jonkin verran pystymme siihen tahdonalaisesti vaikuttamaan. Hengityksen säätely tapahtuu hengityskeskuksessa, joka sijaitsee aivojen ydinjatkeessa. Tietoa elimistöstä hengityskeskukseen välittyy hermoston kautta sekä humoraalisesti eli ainevälitteisesti. Karkeasti sanottuna sisäänhengitys tuo happea elimistöön, ja uloshengitys poistaa elimistössä muodostunutta hiilidioksidia.  

Tiesitkö, että sisäänhengitysilmassa on happea enemmän kuin elimistömme pystyy sitä käyttämään? Sisäänhengittäessä vedämme ilmaa sisään, jossa on 21 % happea. Tuosta happimäärästä kuitenkin pystymme hyödyntämään vain 5%, joka riittää kyllästämään veren happipitoisuuden. Elimistömme tarvitsee myös hiilidioksidia, jota uloshengittäessä poistuu elimistöstämme. Hiilidioksidin tarve on noin 6,5 %, mutta saamme sitä vain noin 0,04% sisäänhengitettävästä ilmasta. Hiilidioksidi säätelee hengitystä niin, että kun sitä kertyy tietty määrä, hermosto välittää käskyn aivojen hengityskeskukseen, ja sisäänhengitys käynnistyy tuoden happea elimistöön. Hiilidioksidin tehtävänä on myös vapauttaa happea elimistöön eli mitä enemmän hiilidioksidia elimistössämme on, sitä enemmän happea vapautuu verenkierrosta elimistön käytettäväksi. 

Mitä se normaali hengitys sitten on? Terveen ihmisen hengitystaajuus (sisään ja uloshengitys) on noin 8 – 14 kertaa minuutissa (tietolähteestä riippuen), litroina noin 6 – 7 l/min. Nenän kautta sisäänhengittäessä pallealihas supistuu ja painuu vatsaonteloon päin, jolloin vatsa pullistuu ulospäin. Uloshengittäessä sisäänhengityslihakset rentoutuvat, vatsa ja rintakehä palautuvat lepoasentoonsa. Hengitys on parhaimmillaan mm. rauhallista, säännöllistä, vaivatonta, äänetöntä sekä syvää, mutta silti kevyttä. Hengitystä korjaamalla voidaan saada helpotusta mm. seuraaviin asioihin: mieli rauhoittuu ja ajatukset kirkastuvat, liikuntasuoritukset paranevat, unenlaatu paranee, astma ja allergiaoireet voivat helpottua sekä ahdistus ja stressi helpottua. Lisäksi hengitystä korjaamalla voit saada apua painonhallintaan. 

Miten hengitän? 

No onko sitten väliä hengittääkö nenän vai suun kautta? Kyllä on. Nenän tehtävänä on puhdistaa, kosteuttaa sekä lämmittää hengitysilmaa. Lisäksi se säätelee hengitysvolyymia. Nenähengityksen avulla kielen optimaalinen asento säilyy. 

Nenäontelon limakalvoilla lima ja värekarvat tekevät yhteistyötä estääkseen ilman epäpuhtauksien ja taudinaiheuttajien pääsyn keuhkorakkuloihin. Lima tuhoaa jo osan taudinaiheuttajista joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa. Värekarvat ja lima yhdessä kuljettavat ilman epäpuhtauksia sekä taudinaiheuttajia joko sierainten kautta elimistöstä ulos tai nielusta edelleen mahaan, jossa sitten vatsahapot tuhoavat vahingollisia hiukkasia ja eliöitä. Kun hengitämme nenän kautta, epäpuhtaudet poistuvat elimistöstä noin 15 minuutissa, mutta suun kautta hengittäessä epäpuhtauksien poistuminen voi viedä jopa 60 – 120 päivää. 

Suun kautta hengittäminen on usein niin sanotun liikahengittämisen merkki. Tuolloin hengittäminen on volyymiltään liian suurta, jolloin elimistöstä poistuu hiilidioksidia enemmän kuin sitä aineenvaihdunnassa muodostuu. Veri muuttuu tuolloin emäksiseksi ja verisuonet supistuvat. Pitkään jatkuessaan liikahengitys voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. 

Hengitysteissä poski- ja nenän sivuonteloissa muodostuu typpioksidia (NO), joka on reaktviinen pienmolekyylinen yhdiste ja välittäjäaine. Sitä kulkeutuu nenän kautta hengittäessä keuhkoihin, jossa se mm. edistää hapenottoa verisuonia laajentamalla. Typpioksidi tuhoaa myös mikrobeja (viruksia, bakteereja, sieniä) sekä stimuloi värekarvojen toimintaa. Typpioksidia valmistuu elimistössämme lähes kaikissa kudoksissa, eniten kuitenkin verisuonissa, keuhkoissa, hengitysteissä, lihaksissa, sydämessä sekä maksassa. 

Hengitys on mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista. Oikeanlaisen hengityksen avulla saadaan aktivoitua mm. syviä keskivartalon lihaksia sekä lantionpohjaa. Hengityksen avulla rauhoitetaan ja rentoutetaan kehoa, etenkin silloin, kun esimerkiksi stressi on ottanut kehosta ylivallan. Monet allergia- ja astmaoireet saadaan optimaalisella hengityksellä helpottumaan. Nyt etenkin tällä flunssa-, influenssa ja koronavirus aikana olisi hyvä muistaa nenähengityksen hyödyt, jotta useimmat taudinaiheuttajat tuhoutuisivat jo ennen kuin pääsevät riehumaan elimistöön.  

Vastaanotollani kiinnitän usein huomiota asiakkaitteni hengitystekniikkaan, ja ohjaan sitä tarvittaessa oikeaan suuntaan. Hengitys onkin tärkeä osa mm. lantionpohjan sekä äitiysfysioterapiaa. Hengitysasioista haen lisää oppia tulevana syksynä, pysythän kuulolla! 

Pysytään vahvoina ja muistetaan hengittää näinä haasteellisina aikoina! 

Fysioterapeutti Riina Heinonen

Riina Heinonen, fysioterapeutti AMK 

Lähteet:  

Hoitava Hengitys. Verkkosivut. https://www.hoitavahengitys.fi/hiilidioksidi-elimiston-sankari/ 

Hengitysopas. Itsehoitoa fysioterapian keinoin. Verkko-opas. https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Hengitysopas.pdf 

Hengitys. Verkkomateriaali. http://www.kesayliopistohki.fi/materiaali/Avoin_yo/Lila/Elimistonrakennejatoiminta/2015%20Hengitys.pdf 

Manninen, Marketta 2018. Hoitava Hengitys. Opas hyvään hengitykseen. E-kirja. 

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00