Ajatuksia voimavarakeskeisyydestä fysioterapiassa, osa 1

Fysioterapiaprosessi on usein selkeä: ihmisellä on ongelma esim. kipuun tai perusliikkumiseen liittyen ja hän tulee fysioterapiaan saadakseen ongelmaan helpotusta. Useimmiten hän on myös valmis tekemään aktiivisesti töitä saadakseen ongelman ratkaistuksi. Aina ei kuitenkaan ole näin, kuntoutujalla voi olla esim. motivaation puutetta, huolia tai perheessä on ongelmia, jotka haittaavat kuntoutumista. Vakavaan sairastumiseen liittyvä kriisi ja mielialan lasku voivat myös vaikeuttaa  tilannetta. Miten tällaisessa tilanteessa minun fysioterapeuttina tulisi toimia, jotta kuntoutuminen olisi mahdollisimman hyvää?

Fysioterapia on muiden terapiamuotojen tavoin aikojen kuluessa muuttunut paljon. Aluksi on hyvä tarkastella, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu. On hyvä tuntea historiaa, että voi oppia ja mennä eteenpäin. Fysioterapialla on oma tarinansa. Jo antiikin Kreikassa käytettiin hoitomuotoina liikuntaa, hierontaa ja vesihoitoa. Fysioterapia kehittyi erityisesti maailmansotien jälkeen, jolloin alettiin kuntouttaa sodissa vammautuneita. Vallalle kehittyi vähitellen ratkaisukeskeinen työskentelytapa, jossa esim. selkäkipuisen kuntoutujan vaivan aiheuttajaa on pyritty selvittämään testein ja tutkimuksin sekä hyödyntäen biomekaniikan tietoja. Tämän jälkeen vaivaa on hoidettu opittujen menetelmien mukaan ja saatu usein hyviä tuloksiakin. Terapiassa on siis hoidettu selkää eikä välttämättä ihmistä. Onneksi viime vuosina käsitykset ovat muuttuneet. Fysioterapiassa pyritään entistä enemmän asiakaslähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen toimintatapaan, jossa hyödynnetään kuntoutujan vahvuuksia ja voimavaroja.

Kokonaisvaltaisuuteen ohjaa myös ICF:n (International Classification of Functioning, Disability and Health) lisääntyvä käyttö fysioterapian ja terveydenhuollon kirjaamisessa. ICF kuvaa yksilön toimintakykyä kokonaisvaltaisesti; toimintakyky on moniulotteinen, vuorovaikutuksellinen sekä dynaaminen tila, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Toimintakyky käsitteenä kattaa kaikki ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet, suoritukset – jotka osin rakentuvat kehon rakenteiden ja toimintojen varaan, sekä osallistumisen eri elämäntilanteisiin ja yhteisön elämään. Toimintarajoitteet puolestaan kattavat ruumiin/kehon vajavuudet ja suoritus- sekä osallistumisrajoitteet. (World Health Organization/Stakes. 2013. ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus). ICF:n käytön myötä huomioimme siis aiempaa paremmin esim. kuntoutujan elämäntilanteen ja hänen lähipiirinsä. Käytäessä yhdessä kuntoutujan kanssa läpi hänen tilannettaan ICF:ää hyödyntäen tämä todennäköisesti selkeyttää hänen kokonaiskuvaansa tilanteestaan. ICF ohjaa hänen ajatuksiaan kuntoutumisestaan positiivisella tavalla. Sama pätee myös hänen lähipiiriinsä. Kuntoutuksessa on tärkeää ”voimaannuttaa” kuntoutujaa ja käydä asiat läpi kannustavalla tavalla.

Juha Veinola, fysioterapeutti / Terapiaperhonen

Lähteet:

Arnkil, Tom Erik & Seikkula, Jaakko. (2014) Nehän kuunteli meitä. Tampere: Juvenes Print

Heiskanen, Vesa (2001). Michael White ja tarinoiden keveä syvyys. Ratkes 4/2001.

Holm, Pekka (2011). Voimavarakeskeinen psykoterapia ja muutos. Ratkes 1/2011.

Jämsä, Hanna (2016). Dialogisuus fysioterapiassa. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Morgan, Alice (2008). Johdatus narratiiviseen terapiaan. Jyväskylä: Gummerus

Mäenpää, Elina (2012). Reflektion taidosta. Opinnäytetyö. Aikuis- ja Yhteisökoulutus & Palmenia

Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik (2005) Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi

Sukula, Seija & Vainiemi, Kirsi GAS-menetelmä, käsikirja, versio 4. Kela

Suomen fysioterapeutit / Eettinen toimikunta (2014) Fysioterapeutin eettiset ohjeet

World Health Organization/Stakes (2013) ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Tampere: Juvanes Print

MS – kuntoutujien liikuntakyvyn harjoittamisesta

Fysioterapia fysioterapeutti Juha Veinola

Multippeliskleroosi eli ms-tauti on keskushermostoperäinen etenevä neurologinen sairaus. Oireet voivat olla hyvin moninaisia, esimerkiksi lihasheikkoudet, spastisuus, tasapainohäiriöt, kognitiiviset häiriöt. Sairauteen voi liittyä myös fatiikki eli voimakas uupumus.

Taudinkuva voi olla hyvin moninainen ja myös harjoitusohjeiden on oltava yksilöllisiä. Joistakin yleisohjeista voi kuitenkin olla hyötyä omatoimiseen harjoitteluun.

Sensoriikkaan eli tuntopalautteeseen liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa tasapainoa, joten harjoittelussa hermoston mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen on tärkeää. Ns. suljetun ketjun harjoitteet ovat tähän takoitukseen hyvin soveltuvia. Suljetun ketjun harjoitteissa varataan raajoihin mahdollisimman hyvän tuntopalautteen saamiseksi. Ne voivat olla esim. seisten tapahtuvia tasapainoharjoitteita (erilaiset kyykyt, askellukset, kurkotukset, tukipinnan pienentämiset tuomalla jalkoja lähemmäs toisiaan). Mikäli pystyasennossa harjoittelu on hankalaa, voi harjoitteita tehdä polviseisonnassa tai lattialla.

Tasapainon heikentyminen voi aiheuttaa ns. kompensatorisia liikkeitä eli esim. kävelyssä alaraajan eteenvienti tehdään vartalon avulla. Tällöin keskivartalon lihakset eivät välttämättä saa tehdä omaa työtään ja ne voivat heikentyä. Keskivartalon lihaskunnosta huolehtiminen kannattaa. Perinteisten vatsalihasharjoitteiden lisäksi kannattaa tehdä erilaisia asennonmuutoksia, esim. lattialla kyljille kääntymiset, vatsalleen menot, nelinkontin erilaiset vartalonhallintaharjoitteet. Polviseisonta on hyvä harjoitteluasento, josta voi tehdä yläraajaliikkeitä, kurkotuksia, vartalon kiertoja jne. Polvien alla voi pitää tyynyjä pehmusteina tai käyttää polvisuojia.

Lihaskuntoharjoittelusta on hyötyä tasapainon ja toimintakyvyn kannalta. Kuntosalin lisäksi lihaskunnosta voi huolehtia myös kotona ja välineinä voi käyttää käsipainoja, kuminauhoja jne. Myös kehonpainoharjoittelua voi hyödyntää, esim. erilaiset punnerrukset ja kyykyt. Kestävyysharjoittelusta on hyötyä fatiikin lievittämisessä. Kuntopyörällä ajo voi olla joillekin soveltuva harjoittelumuoto, joillekin kuntopyöräily on ollut mukavampi tehdä kuntopyörän takaa tuolilta istuen. Liian kuormittava harjoittelu yleensä pahentaa uupumisoireita ja sopivien harjoitusmäärien löytymisessä tarvitaan tarkkaa kehon kuuntelua. Aamupäivisin uupumisoireita on yleensä vähemmän ja aamut ovatkin parasta harjoitteluaikaa. Myös harjoittelutilan viileydestä on hyötyä.

Lihaskireyksien ja spastisuuden aiheuttaman jäykkyyden vuoksi säännöllinen ja mielellään päivittäinen venyttely on hyödyksi. Perinteisen venyttelyn lisäksi jotkut voivat hyötyä joogatyyppisistä harjoitteista, lisäksi vartalon kiertoliikkeet ovat usein hyväksi.

Kehon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös aivojen hyvinvointi. Sosiaalisista suhteista kannattaa pitää kiinni ja kaikenlainen osallistuminen on hyväksi (kulttuuri jne.).

Fysioterapian rooli ms-taudin hoidossa riippuu oireiden vakavuusasteesta. Joskus fysioterapia voi olla vain satunnaista kotiharjoitteiden ohjaamista tai kontrollointia, joskus taas useammin tapahtuvaa säännöllistä harjoittelussa avustamista ja passiivisia hoitoja (venyttelyt, eril manuaalisen terapian keinot). Neurosonic-hoidoista voi olla myös apua lihasten rentouttamiseen, palautumiseen ja nestekierron parantumiseen.

Ft Juha Veinola

Lamauttava, koko kehossa aaltoileva viiltävä kipu, joka ei mennytkään ohi

Se kipuaalto laittoi koko elämäni uusiksi siitä hetkestä alkaen. Se, fibromyalgia, kipu-uupumusoireyhtymä.

Itsellä fibromyalgia alkoi todella rankoilla oireilla ja romahdutti toimintakyvyn likipitäen sadasta nollaan. Kävely ei onnistunut, tavaroista otteen ottaminen ei onnistunut, unenlaatu oli todella heikkoa ja voimakas aivosumu hallitsi kivun lisäksi päivien kulkua. Koko kroppa tuntui kapinoivan jokaista liikettä vastaan, mitä ihmeellisimmin oirein. Aktiivinen elämä ja työura sai väistyä. Oireyhtymä todellakin. Lääkkeitä kokeiltiin useita, mutta oikeastaan mistään en saanut omalla kohdallani erityisempää vastetta. Liikuntaa suositeltiin, mutta sillä hetkellä enemmänkin suututti koko suositus, kun itse makasi sikiöasennossa kramppiensa kanssa.

Kun ei pystynyt liikkumaan, oli pakko ajatella. Suhtautua uuteen pelottavaan tilanteeseen ja muuttaa kiukku voimavaraksi. Oli pakko opetella kuuntelemaan kehon viestejä ja venyttää kärsivällisyyttään äärimmilleen, ja sen ylikin. Jossain vaiheessa, se pahin jakso sitten väistyi. Uskalsin kokeilla alkuun vähän kävelyä, josta alkoikin merkittävä kuntoutumisen eteneminen. Oli vaan uskallettava, kohdata itsensä kipujensa kanssa ja kompuroida askel askeleelta.

Omalla kohdallani loppu viimein liikunta ja ravitsemus on ollut se kaikkein merkittävin oireidenkirjon tasauttaja. Kivut ovat pääosin laantuneet sille tasolle, että niiden kanssa pystyy elämään suht normaalia elämää ja aivosumut eivät ole enää niin pahoja, poikkeuspäiviä lukuun ottamatta. Kuitenkin unenlaatu on ollut heikkoa pääosin koko ajan, johon olenkin etsinyt tietoa jatkuvasti mikä siihen voisi auttaa liikunnan ja ravinnonlaadun lisäksi. Asia alkoi korostumaan enemmän, kun pääsin vihdoin siirtymään työelämään takaisin ja heikko unenlaatu alkoi haittamaan työpäiviin keskittymistä.

Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia kipua lihaksissa”.
https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/fibromyalgia

Törmäsin tukiryhmien keskusteluissa Neurosoniciin. Onnekseni tämä samainen laite löytyi työpaikaltani Terapiaperhosesta. Siitä oli muutama muukin fibromyalgiaa sairastava saanut apuja ja ajattelin, että noh, kokeillaan nyt sitten. Tuskin siitä ainakaan haittaa olisi. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt täysin, että mistä oli kyse ja miten laaja-alaisesti kyseinen laite vaikuttaa kehoon sekä mieleenkin. Alkuun kokeilin rentouttavia ohjelmia ja yllätyksekseni huomasin, että nukuinkin pari seuraavaa yötä todella hyvin. Jonkun aikaa rentouttavia ohjelmia käytettyäni aloin huomaamaan, että paremman unenlaadun lisäksi myös kipujeni taso alkoi laskea yleisesti ja nestekierto toimi paljon paremmin, joka sekin oli jumittanut ajoittain täysin. Olisinpa hoksannut kokeilla tätä aiemmin!

Nyt poikkeustilanteen vallitessa on tullut erityisesti huomattua kehon ja mielen huoltamisen tärkeys. Etätyöskentelyn asennot ovat mitä ovat ja salille ei oikein voi mennä, joten paikat menevät jumiin ja jatkuva epävarmuuden tunne jo itsessään stressaa mieltä ja kehoa. Varsinkin tässä kohtaa Neurosonic on kyllä ollut itselle yksi pelastus. Kehon ja mielen saa pakotettua rauhoittumaan, sekä aineenvaihduntaa vähän potkittua liikkeelle.

Poikkeustilanne tai ei, niin päivät eivät todellakaan ole veljiä keskenään. Sen tietää jokainen kipupotilas. Tänään voin ja saan olla kiitollinen kuntoutumisestani ja siitä, että olen taas mukana työelämässä. Matka ei missään vaiheessa ole ollut kivutonta, mutta sanoisin, että kaiken sen kompuroinnin arvoista. Kiitos tästä päivästä <3

Kirjoittaja: Laura Kostiainen, Terapiaperhonen Oy, Assistentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 items - 0,00