Ostamalla meiltä lahjakortin, tuet samalla lapsiperheitä. Lahjoitamme 10% lahjakorttien ostosummasta Pelastakaa Lapset ry:lle.

 

Olemme sinun tai läheisesi apuna. Tämän lisäksi haluamme auttaa myös heitä, joihin korona iskee taloudellisesti pahiten.

Ostamalla meiltä lahjakortin, tuet samalla lapsiperheitä, sillä lahjoitamme 10% lahjakorttien ostosummasta Pelastakaa Lapset ry:lle.
https://www.terapiaperhonen.com/tuote…/tuotteet/lahjakortit/

Valitsimme lahjoituskohteeksi Pelastakaa Lapset ry:n, koska he mm. jakavat lahjakortteja ruokakauppoihin vähävaraisille lapsiperheille. 70 euron arvoisella lahjakortilla perhe saa ruoka-apua, joka auttaa konkreettisesti vaikeimman hetken yli.

OLKAPÄÄN FYSIOTERAPIASTA

Olkanivel on elimistön liikkuvin nivel ja sen erilaiset vaivat ovat yleisiä. Olkanivelen liikkeissä voi olla kipua tai liikkuvuus on rajoittunut. Olkaniveleen voi tulla myös vaurioita kaatumisen tai muun tapaturman yhteydessä. Mitä sitten fysioterapiassa voidaan tehdä tilanteen helpottumiseksi. Seuraavassa joitakin ajatuksia tästä laajasta aiheesta. 

Olkavarren luun pää niveltyy lapaluussa olevaan nivelkuoppaan muodostaen olkanivelen. Niveltä ympäröi nivelkapseli ja lihaksia, jotka muodostavat kiertäjäkalvosimen. Olkanivelen liikkeisiin vaikuttaa suuri määrä lihaksia eli olkavarren ja olkapään seudun lihasten lisäksi lavan seudun lihakset, selkä- ja hartiaseudun lihakset, rintalihakset ja faskiarakenteiden kautta lihaksisto paljon laajemminkin. Mikäli jotkut lihakset eivät tee omaa työtään liikkeiden suorittamisessa oikea-aikaisesti, voi tulla ajan myötä ongelmia. 

Fysioterapiaan kuuluu oleellisesti tutkiminen eli haastattelun lisäksi tehdään tarvittavat testit, joilla selvitetään ongelman aiheuttajaa. Osa testeistä voi jatkossa toimia myös kotiharjoitteina. Havainnointi on erittäin tärkeää, esim. miten lapaluu liikkuu ja tätä liikettä kannattaa verrata kivuttomaan puoleen. Usein liikkeissä voidaan passiivisesti ohjata lavasta ja mikäli tämä helpottaa liikettä tai vähentää kipua, niin aletaan olla jo oikeilla jäljillä. Myös olkavarren luun pään liikkeeseen nivelkuopassa kannattaa kiinnittää huomiota. Esim. nivelkapselissa voi olla kireyttä eikä luun pää pääse liukumaan nivelkuopassa riittävästi, tämä voi aiheuttaa kudoksiin ärsytystä yläraajan nostoliikkeissä. Palpointi on tutkimisessa myös oleellista, kun esim. selvitetään kiertäjäkalvosimen lihasten tilannetta.  

Lapaluun liike ja hallinta ovat ehdottoman tärkeitä olkanivelen toiminnalle. Lavan seudun lihaksisto voi olla jännittynyttä ja kireää eikä lapa pysty seuraamaan kunnolla olkavarren liikettä. Lavan seutu voi olla myös liian liikkuva. Fysioterapiassa kannattaa huomioida lavan hallinta, suljetun ketjun harjoitukset ovat tähän yleensä hyviä eli harjoituksia tehdessä yläraajaan varataan. Lavan hallintaa voi harjoitella myös eri alkuasennoissa esim. jumppakuminauhan tai pienten käsipainojen kanssa. Manuaalisella terapialla voidaan rentouttaa jännittyneet lihakset. Hieronnan lisäksi voidaan käyttää nivelmobilisaatiota ja käsitellä faskioita. Kipu voi vaikeuttaa harjoitteiden tekemistä merkittävästi, tällöin voidaan hyödyntää esim. terapiapalloa tai faskiarullaa liikkuvuusharjoittelussa. Terapiapallolla tehtävät rullaukset onnistuvat yleensä varsin hyvin. 

Olkanivelen vaivojen yhteydessä niskan tilanne kannattaa tarkastaa, samoin rintarangan ja kylkiluiden liikkuvuus. Ylärintarangan jäykkyys hankaloittaa yläraajan nostossa liikkeen tekemistä loppuliikeradalla. Myös kokonaisvaltainen ryhdin huomiointi kuuluu asiaan. Mikäli hartiat ovat painuneet liikaa eteen, voi tämä aiheuttaa ongelmia esim. ahtauttamalla olkalisäkkeen alaista tilaa (ns. impingement-oire). Yleisesti voisi sanoa, että harjoitteilla pyritään lihastasapainoon: kireitä lihaksia venytetään ja heikkoja vahvistetaan, lisäksi hermotus huomioidaan erilaisilla liikehallinnan harjoitteilla. Kokonaisvaltaisia faskiarakenteita huoltavia liikkeitä kannattaa tehdä, esim. joogatyyppiset harjoitukset ovat hyviä. 

Olkapään seudun harjoittelussa tarvitaan kärsivällisyyttä, esim.  kiertäjäkalvosimen lihasten repeämistä ja olkanivelen vammoista kuntoutuminen vie usein aikaa. Useimmiten tilanne on kuitenkin mahdollista saada paremmaksi. 

Fysioterapia fysioterapeutti Juha Veinola
FT Jusa

Mitä kaikkea kädessä tapahtuu ennen liikkeen aktivoitumista

Aivovaurion jälkeen kuntoutujan toiveena usein on saada halvaantunut yläraaja jälleen toimimaan. Koen työssäni parhaana sen, että Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän myötä pystyn siihen myös paremmin vastaamaan. Yleisesti sanotaan, että halvaantuneeseen yläraajaan ei tule liikettä, jos sitä ei ole siihen tullut ensimmäisen vuoden aikana. Joskus näin on sanottu jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Haluaisin tuoda esille, että mahdollisuus on olemassa. Se vaatii älyttömästi työtä ja valmiuspohjaista harjoittelua, mutta käden toimintakyvyn kuntoutuminen on mahdollista, vaikka olisi kulunut jo vuosia aivovauriosta. Kurkkaa elävä todiste siitä tästä linkistä löytyvästä videosta: https://www.terapiaperhonen.com/vasa-concept/

Tukeutumisella halvaantuneeseen käteen, kannattaa aloittaa harjoittelu.

Valmiuspohjainen harjoittelu tarkoittaa sitä, että ollaan kiinnostuneita liikkeen taustalla olevista tekijöistä. Siitä, että aivot tulevat tietoiseksi halvaantuneesta kädestä kokonaisuudessaan ja siellä alkaa kulkemaan informaatiota. Teoreettisesti puhutaan yläraajan liike- ja asentotunnon eli proprioseptiikan sekä tuntoaistin harjoituksista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kädellä tehdään painovoiman vastaista työtä esim. konttausasennossa. Se, että aivot alkavat tulemaan tietoiseksi halvaantuneen käden olemassa olosta, niin käytännössä kädessä lisääntyvät; verenkierto, solujen sisäiset toiminnat, nestekierto ja jopa luun tiheys voi lisääntyä. Näistä asioista harvoin puhutaan, mutta tunnustelkaa, onko halvaantunut käsi yhtä lämmin kuin terve käsi? Säilyykö käsi yhtä lämpimänä myös ulkona? Nestekierrosta hyvänä esimerkkinä on turvotus, koska nestekierto ei ole yhtä vilkasta kuin terveessä kädessä. Solujen sisäisiä toimintoja on esimerkiksi lihassoluissa ja kun lihaksia ei käytetä, niin myös solujen toiminnot vaimenevat. Näiden lisäksi halvaantuneissa käsissä on usein alkavaa tai edennyttä osteoporoosia, koska luut eivät ole saaneet tärähdyksiä tai muita signaaleja siitä, että niiden on tärkeää olla olemassa ja vahvoina.

Käden toimintakyvyn edistymistä seurataan mm. sormien puristusvoimamittarin avulla.

Kun käteen saadaan nämä pohjatekijät kuntoon ja liikeradat autettuina auki, niin lihaksille tulee mahdollisuus aktivoitua. Kädessä tapahtuu siis hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille. Yleensä liike tulee ensin esille painovoiman vastaisesti tehtynä ja vasta tämän jälkeen automaattinen liike (vahingossa tein) ja lopuksi tietoisesti tehty liike.   

Vaikka kädessä tapahtuu hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille, niin silti emme voi ennustaa, mitä tämä tarkoittaa ajallisesti. Tärkeintä onkin huomata kaikki pienet merkit edistymisestä, koska ne motivoivat jatkamaan ja sitten, kun asioita katsoo, vaikka vuoden aikajaksolla, niin onkin tapahtunut asioita todella paljon.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja, Vasa Concept-kouluttaja

Riinan ajatuksia neurologisesta kuntoutuksesta

Minulla on ilo työskennellä fysioterapeuttina Terapiaperhosen rautaisessa tiimissä, jossa olen päässyt jatkamaan fysioterapiaa neurologisen kuntoutuksen parissa. Suhteeni neurologiseen kuntoutukseen on ollut kovin monisyinen; opiskeluaikana koin neurologisen kuntoutuksen hyvin kaukana siitä, minkä parissa koskaan ikinä haluaisin työskennellä. Päädyin kuitenkin työharjoitteluun kuntoutuskeskukseen, jossa olin kuusi viikkoa vaikeavammaisten työyksikössä. Ensimmäisen viikon aikana oli pää pyörällä kaikesta tiedon tulvasta ja jo toisella harjoitteluviikolla olin täydessä työn touhussa neurologisten kuntoutujien parissa. Imin kaiken tiedon itseeni ja sain kokea kuinka monipuolista kuntoutus onkaan. Harjoittelun jälkeen olin aivan varma siitä mihin haluan fysioterapeuttina panostaa valmistuttuani. Niinpä ensimmäinen työpaikkani olikin neurologisen kuntoutuksen parissa, jossa viihdyin ensimmäiset työvuoteni.

Tiellä auringon pilkahdus

Välillä tein töitä mm. vanhustyön parissa, mutta jälleen olen päässyt jatkamaan työtä neurologisen kuntoutuksen parissa.  Olen päässyt perehtymään Vasa Concept- menetelmään, jossa pyritään harjoittamaan ja uudelleen muokkaamaan aivoja. Esimerkiksi toispuolihalvauksen jälkeen harjoituksissa kuormitetaan halvaantunutta puolta kehosta, jotta aivoille saataisi runsaasti liike- ja asentotuntoaistimuksia halvaantuneelta puolelta kehoa. Muun muassa liike- ja asentotuntoaistimusten myötä aivot oppivat uudelleen hermottamaan kehon halvaantunutta puolta.

Ensireaktiona toki oli spekulaatio, mutta vahvat kuntoutujien kokemuksiin/edistymisiin perustuvat näytöt puhuivat puolestaan ja saivat mielenkiinnon heräämään. Aikaisemmin työssäni olen toteuttanut fysioterapiaa oppikirjojen mukaani. Perinteinen fysioterapia ei kuitenkaan tartu suoraan ongelmaan ja pyri ratkaisemaan sitä. Vasa Concept- harjoitteissa keskitytään täysin heikompaan puoleen kehossa – toisin sanoen käydään suoraan ongelman kimppuun. Alku voi olla haasteellista, mutta edistysaskeleet ovat suuria.

IMG-20160829-WA0002

Tällä hetkellä koen, että olen viimein saanut neurologiseen kuntoutukseen työkalun, jonka avulla asiakas kokee onnistumisia ja kuntoutus edistyy. En väitä, että meille koulussa annetut eväät olisivat jotenkin huonot – työ tekijäänsä opettaa. Menetelmiä fysioterapiassa on lukuisia. Yksi sopii toiselle, toinen toiselle. Vasa Conceptin avulla on saatu mahtavia tuloksia aikaan ja rimaa voi aina kohottaa korkeammalle. Tässä sääntöjen ihmeellisessä maailmassa kuitenkaan ei painoarvoa anneta uusille menetelmille, johon ei ole virallista tutkimustaustaa, mutta hyvin monesta vanhastakin fysioterapian harjoitteesta puuttuu tutkimusnäyttö. Vasa Conceptiin liittyen asiakastapauksia on kuitenkin raportoitu useita – kokemus puhuu siis puolestaan. Fysioterapeuttina koen, että olen saanut valtavan suuren eväskorin työhöni, johon riittää tarvittaessa välineeksi pelkkä jumppamatto. En osaa kuvitella enää palaavani siihen vanhaan ”kaavaan”, jota olen kuntoutuksessa noudattanut. Avoimin mielin hyppään uuteen maailmaan ja onnistumisista innostuneena jatkan uuden työvälineen käyttöä kuntoutuksen parissa.

Riina Heinonen

Fysioterapeutti AMK

Erityisen kiinnostuksen kohteina neurologinen kuntoutus, äitiysfysioterapia ja lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutus.

Ajanvaraus netistä tai soittamalla 050 410 2112

 

terapiaperhonen-logo-60
Kuva Riinasta

Nainen – Treenaa lantionpohjasi kuntoon!

Lantionpohja muodostaa pohjan meidän koko kropalle. Lihakset vaikuttavat virtsan- ja ulosteenpidätyskykyyn, ryhtiin, hengitykseen ja seksuaaliseen mielihyvään. Lantionpohjan lihaksia kannattaa treenata iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Yleisin oire lantionpohjan lihasten heikkoudesta on virtsankarkailu. Jos lirahtaa yskiessä tai aivastaessa tai ei ehdi aina vessaan ajoissa, voi vaiva johtua lantionpohjan lihastoiminnan heikkenemisestä. Virtsankarkailusta kärsii hyvin monet ja siihen on saatavilla apua. Aina ensin kannattaa tutkituttaa lihasten toiminta lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneella fysioterapeutilla ennen kuin harkitaan mm. leikkaushoitoja.

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla ja iäkkäillä, mutta miesten kannattaa ajoissa kiinnittää huomiota lihasten kunnossa pitämiseen. Ikääntyminen, erilaiset sairaudet, leikkaukset ja naisille varsinkin synnytykset vaikuttavat lantionpohjan toimintaan ja sen hermotoiminnan häiriöihin.

Heikot lantionpohjalihakset myös vaikuttavat suolen toimintaan ja voivat aiheuttaa peräsuolen laskeumaa, pidätys- tai ummetusongelmia. Myös meidän koko kehon hallinnassa lantionpohjalla on oma merkityksensä. Huono ryhti voi juontaa juurensa aina heikkoon lantionpohjaan saakka.

Lantionpohjalihaksia kannattaa treenata jo ennen ensisynnytystä, sillä jos lantionpohjan hallitsee hyvin, siitä on hyötyä synnytyksen avautumis- ja ponnistusvaiheessa. Lihasharjoittelun myötä myös synnytyksen jälkeiset laskeumat ovat epätodennäköisempiä.

Seksuaalinen mielihyvä on yhteydessä vahvasti lantionpohjaan ja sen lihaksistoon. Orgasmit ovat lihasten supisteluja ja kun lihaksisto on vahva, myös orgasmi voi olla vahvempi. Virtsankarkailu saattaa estää seksiin heittäytymisen, jos pelkää sen karkaavan yhdynnän aikana. Toisaalta taas yhdyntäkivut ja kivut lantion alueella voivat juontaa juuriaan myös lihasjännitykseen ja kireään lantionpohjaan. Lisää yhdyntäkivuista saat tietää esimerkiksi edellistä blogitekstistä: https://www.terapiaperhonen.com/kun-seksi-sattuu/

Aina ei ole siis kyse siitä, että lantionpohjan lihakset ovat heikkoja. Tilanne voi myös olla, että lihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa ja jopa spasmissa, mitkä estävät jopa yhdynnän kokonaan.

Sairaudet ja leikkaukset saattavat vaikuttaa lantionpohjan toimintaan myös monella tavalla. Lantionpohja on vahvasti yhteydessä palleaan ja keskivartalon lihaksistoon ja jopa vatsanalueen suuret leikkaukset saattavat vaikuttaa lantionpohjaan saakka. Ongelmia voivat aiheuttaa myös Parkinsonin tauti, dementia, erilaiset neurologiset sairaudet kuten aivoinfarkti tai pitkään jatkunut diabetes. Myös raskasta nostelua vaativa työ tai hyvin raskas liikunta saattaa aiheuttaa painetta lantionpohjaan ja tällöin lantionpohjan lihasten toiminta on suuressa roolissa.

Lantionpohjaa kannattaa harjoituttaa läpi elämän. Ikääntyminen aiheuttaa lihasvoiman ja -massan vähenemistä ja nuorena aloitettu harjoittelu edesauttaa lihasten toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Tällöin myös harjoittelu on helpompaa myöhemmällä iällä, kun siihen on tottunut jo aiemmin. Täytyy myös muistaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa harjoittelua! Fysioterapeutin ohjauksen avulla myös ikäihmiset oppivat hyvin harjoittelun perusteet.

Lantionpohjan vaivat heikentävät merkittävästi elämänlaatua, eikä niitä kannata hävetä. Avun piiriin kannattaa aina hakeutua.

FYSIOTERAPIA

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti pystyy neuvomaan lihasten harjoittamisessa, mikäli itse ei tiedä mistä lähteä liikkeelle. Mikäli vaivat on merkittäviä arkea häiritseviä asioita, kannattaa joka tapauksessa käydä tutkituttamassa lihasten tilanne ammattilaisella. Joskus nimittäin voi olla tilanne, että vaiva johtuu lihasjännityksestä ja yliaktiivisuudesta. Tällöin esimerkiksi perinteinen jumppa ja kuulien avulla tehtävä treeni voi jopa lisätä vaivaa.

Lantionpohjan fysioterapiassa kartoitetaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ja elintavoista. Terveelliset elämäntavat tukevat lantionpohjan hyvinvointia. Asiakkaan kanssa käydään yhdessä läpi lantionpohjan lihaksistoa ja kuinka lihasten tulisi supistua. Oirekuvan selvityksen ja haastattelun jälkeen tehdään silmämääräinen arvio lantionpohjan toiminnasta. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi lantionpohjan lihassupistuksen ja sen voimakkuuden. Lihasten toiminnan arviointiin menetelminä voidaan käyttää palpointia sekä EMG-mittauslaitetta.

 

EMG ja elektrostimulaatio lantionpohjan harjoittelussa

Lantionpohjan lihastoimintaa voidaan arvioida EMG-laitteella. Sillä mitataan lihasten motoristen yksiköiden aktiivisuutta eli sähköistä jännitettä mikrovoltteina. Mittauksessa käytetään emättimeen tai peräaukkoon laitettavaa elektrodia. Mittauksen tavoitteena on parantaa lihaksen supistus- ja rentoutuskykyä samalla kehittäen lihaksen hallintaa. Lihassupistuksen ja levon välille tulisi saada mahdollisimman suuri ero.

Mittausarvoja verrataan asiakkaan omiin mittausarvoihin ja niiden muutosta seurataan, sillä lantionpohjan EMG-mittauksessa ei ole tieteellisesti todistettuja viitearvoja.

Mittauksessa voidaan seurata lepoa sekä lantionpohjan reagointia esim. yskäisyyn. Lisäksi voidaan ohjata oikeanlaiseen lihassupistustekniikkaan. Mittausta voidaan tehdä erilaisissa asennoissa; selinmakuulla, istuen, seisten tai seisomaan noustessa ja kävellessä.

Lantionpohjan harjoittelussa voidaan käyttää apuna myös elektronista sähköstimulaatiota, joka mm. vahvistaa heikentyneitä lihaksia. Sillä voidaan tehostaa heikentyneiden lantionpohjan lihasten tunnistamista, vaikuttaa spontaaniin aktivoitumiseen sekä parantaa lihassupistuksen ajoitusta. Sähköstimulaatiota voidaan käyttää myös kipujen hoitoon.

Lantionpohjan harjoittelu ja omahoito

Harjoittelussa on tärkeää lähteä liikenteeseen oikeanlaisella lihassupistustekniikalla. Yhdessä terapeutin kanssa käydään läpi oikeanlaiset harjoitteet. Lantionpohjan fysioterapiassa on tärkeää, että asiakas sitoutuu omaharjoitteluun, sillä tulokset eivät tule itsestään. Perusharjoittelussa käydään läpi maksimi-, nopeus- sekä kestävyysvoimaharjoituksia. Harjoittelussa voidaan käyttää myös elektrostimulaatiolaitetta tai muita apuvälineitä, kuten harjoituskuulia.

Omahoito on tärkeä osa lantionpohjan hyvinvointia. Terveellinen ja kuitupitoinen ruokavalio sekä liikunnan harrastaminen auttavat lantionpohjan kuntoutuksessa. Limakalvojen kunnosta huolehtiminen on tärkeää. Liiallinen pesu ja saippuan käyttö kuivattavat limakalvoja. Hoito- ja liukastusvoiteiden käyttö voi olla tarpeellista, jos limakalvot ovat kuivat ja ärtyneet. Myös alusvaatteiden materiaalilla sekä pyykinpesuaineilla on merkitystä limakalvojen hoidossa; keinokuidut ja voimakkaasti hajustetut pesuaineet voivat ärsyttää intiimialueita.

APUVÄLINEITÄ KÄYTTÖÖN

Lantionpohjan harjoitteluun on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, joista yleisimmät on geishakuulat. Geishakuulien sisällä on painavammat metallikuulat, jotka liikkuvat isomman pallon sisällä vapaasti stimuloiden verisuonistoa ja hermostoa. Palloja on erikokoisia ja erimuotoisia, on useampaa palloa kiinni toisissaan tai vain yksi. Pallojen aiheuttama mielihyvä ovat jokaisen naisen kohdalla aina yksilöllistä – jos sen kokee häiritsevänä tekijänä treeniin, kannattaa kokeilla pienempää kuulaa.


Geishakuulat ovat hieman isompia kuin pienemmät ja painavammat treenikuulat esimerkiksi BenWa-kuulat. Geishakuulilla yleensä harjoittelu on helpompi aloittaa. Yleisenä ohjenuorana on, että mitä pienemmät ja painavammat kuulat ovat, sitä enemmän tarvitaan lantionpohjan lihaksista voimaa ja kestävyyttä. Geishakuulissa on myös eripainoisia palloja, joita saa lisätä kun lihasten voima vahvistuu. Myös Svakomin setti on kätevä ja pitkäikäinen, jossa voi vaihtaa aina painavampaan ja pienempään, kun treenissä kehittyy. https://antishop.fi/shop/svakom-nova-kegel-harjoituskuulat-r6537

 

 

 

Kuulia on eri materiaaleja saatavilla, mutta puhdas silikoni on useimmiten hyvin turvallinen. Sisällä oleva pallo on yleensä nikkeliä, joten nikkeliallegisten kannattaa välttää geishakuulia, joissa on saumoja ja sisällä heiluva pallo on osin näkyvillä. Kumiallergisille sopii silikoni esimerkiksi. BenWa-kuulissa löytyy materiaaleina terästä sekä lasia. Lasisissa kannattaa huomioida, että mikäli kuula tippuu lattialle ja tulee särö, sitä ei tule missään nimessä käyttää enää. https://antishop.fi/shop/ben-wa-balls-or517054

 

 

ELVIE TRAINER

Terapiaperhosella oli myös testattavana tämän päivän teknologiaa hyödyntävä Elvie Trainer. Elvie yhdistää lantionpohjaharjoittelun sekä biopalautejärjestelmän bluetoothin kautta puhelimeen nähtäväksi. Elviessä tulee sovelluksen kautta nähtäväksi palautet suoraan reaaliajassa, kun supistat lantionpohjalihaksiasi. Emättimeen asetettava elektrodi keskustelee sovelluksen kanssa ja näytöllä on nähtävillä pallo, mikä pomppii supistusten tahdissa.

Sovellus tarjoaa 5 minuutin mittaisia harjoitusohjelmia. Puhelimen näytöltä näet ohjeet, mitä pitää tehdä ja millä nopeudella. Harjoittelun päätteeksi se kirjaa tulokset ylös ja näet näin siis aina, miten harjoitus meni suhteessa edelliseen kertaan. Kehittymisen siis voi nähdä, mikäli prosenttiluvut paranevat.

Elvie on verraton apuväline ja esimerkki, mihin teknologian avulla päästään. Kotona saa suoraan palautetta omasta treenistä!

Valitettavasti täytyy myös sanoa, että mikäli lantionpohjan toiminnassa on häiriöitä, kannattaa vielä Elvien hankintaa pohtia. Elvie jäi näytä lihasten rentoutumisen tilaa eikä alkutilannetta lihasten jännityksestä. Joskus lantionpohjassa on myös haasteita lihasten rentouttamisessa ja se voi provosoida ongelmatiikkaa. Samoin myös nopeustreeni oli liian nopea, mikäli lihasten rentoutus ei välissä onnistu. Nopeustreeni väärin tehtynä lihasten ylijännitystilassa vain lisää lihasten kireyttä.

Harjoituksissa ei myöskään ollut tasoja mistä lähteä. Aloittelija voi kokea kestävyystreenissä olevan viivan olevan aivan ulottumattomissa ja masentua näin koko harjoitteluun. Olisi hienoa, mikäli harjoittelussa olisi eri tasoja, jotta harjoittelu voisi edetä ja saada myös aloittelijana onnistumisen kokemuksia.

Elvie on mainio apuväline niille, ketkä tietävät ja tunnistavat lantionpohjaansa, ja haluavat saada palautetta kotona harjoitteluun. Treeniä on ehkä tehty jo aiemmin ja lantionpohjan toiminnassa ei ole suuria haasteita.

 

 

 

 

 

 

Lantionpohjan harjoitteluun tarkoitettuja kuulia on myytävänä Terapiaperhosen toimistoilla ja fysioterapeutin vastaanotolle voit varata aikaa esimerkiksi nettiajanvarauksen kautta osoitteesta: www.nettiajat.fi/1825

Kirjoittajat:

Henna Kekkonen

Seksuaaliterapeutti

050-3447864

henna.kekkonen@terapiaperhonen.com

Riina Heinonen

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti

050-4102112

riina.heinonen@terapiaperhonen.com

 

Kysy Vasa Conceptista osa 1

Nyt on aika lisätä tuntemusta Vasa Conceptista ja kaikkea mahdollista saa kysyä. Mielelläni kirjoitan monta vastausblogia.

 

1. Onko Vasa Conceptista hyötyä?

Tähän mennessä ei ole tullut vastaan ketään, joka ei olisi hyötynyt. Tästä blogista voi katsoa, mitä hyötyjä kuntoutujat itse ovat havainneet parin viikon harjoittelun seurauksena. Hyötyä näyttää tulevan kokonaisvaltaisesti. Motoriikan lisäksi ollaan havaittu kuntoutujien hyötyvän myös neuropsykologisten oireiden lievittymisenä ja tuntoaistin sekä liike- ja asentotuntoaistin edistymisenä. Kaikella tällä edistymisellä on luontaisesti vaikutusta myös mielialan piristymiseen. Toki hyötyjen saavuttamiseksi kuntoutujan tarvitsee myös tehdä harjoituksia arjessaan.

 

2.  Eroaako se mitenkään perinteisestä neurologisesta fysioterapiasta?

Kyllä eroaa paljonkin. Tässä vain tiivistetysti eroavaisuuksista. Kaikki harjoitukset tehdään aivot ja keho suhteessa painovoimaan. Jokaisessa harjoituksessa tulee painopistereaktio kehon halvaantuneen puolen raajoista. Harjoituksissa kehon halvaantunutta puolta kuormitetaan niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Kävelyä ei harjoitella erillisenä toimintona vaan kehon halvaantuneen puolen valmiutta kävelyyn eli harjoituksessa kehon halvaantunut puoli tekee enemmän työtä kuin se kävelyharjoitteessa tekisi. Päivittäisiä toimintoja ei harjoitella erikseen, koska vältetään huonolaatuisten massaliikkeiden toistoa arjessa. Valmiuttta toimintoihin harjoitetaan ja pidetään erittäin tärkeänä sitä, että liike syntyy automaattisena liikkeenä kuten terveellä ihmisellä. Nilkka tai rannetukia yms. ei käytetä vaan harjoituksissa tulee toiminnallista venyttelyä ja aktivointia kyseisille nivelalueille, jolloin liikeradat kestävät paremmassa kunnossa kuin tukien kanssa. Nämä tiivistykset saattavat herättää lisäkysymyksiä, joita mielellään otetaan vastaan. Tässä videossa kuntoutujien kertomana asiasta.

 

3. Soveltuuko Vasa Concept vain lievästi aivovammautuneille?

Vasa Concept soveltuu kaikenlaisien aivovaurion saaneille. Mitä vaikeampi vamma, mitä isommat motoriset vammat ja spastisuus, niin sitä suurempi tarve näille harjoituksille on. Näin näköhavaintona voisin todeta, että nämä harjoitukset toimivat paremmin spastisuuden lievittämiseksi kuin nivelten liikeratojen passiivinen venyttely tai hieronta. Samaa ovat todenneet myös kuntoutujat. Toisaalta myös lievästi vammautuneet ovat kokeneet saavansa paljonkin edistymistä. Tästä olisi mielenkiintoista kerätä tietoja laajemmalle tutkimukselle.

 

4. Miksi Vasa Concept harjoitukset aloitetaan rajusti?

Tämä kysymys on tullut kuntoutujalta, mutta tämä herätti myös kysymyksen näin ammattilaisena, että miksi pidetään rajuna sitä, että ihminen on lattialla risti-istunnassa, konttausasennossa, polviseisonnassa tai kyykyssä? Eikös nämä ole ihmisen luonnollisia asentoja? Tämä ehkä kertoo myös Vasa Conceptin ja perinteisen kuntoutuksen eroavaisuuksista. Ajatellaan että, vaikka ihminen on halvaantunut, niin hänen kehossaan on mahdollisuus siihen mihin muillakin, kun häntä avustetaan oikein. Ihmistä ei ole luotu makaamaan sängyssä, vaan toimimaan. Ja toisaalta aivot heräävät tehokkaasti, kun kuntoutuja laitetaan arjesta poikkevaan, mutta luonnolliseen asentoon, jolloin edistymistäkin voi nähdä nopeasti.

 

5. Onko Vasa Conceptista tutkittua tietoa?

Itse Vasa Concept kuntoutusmuodosta ei ole tietääksemme tehty kaksoissokkotutkimusta tmv., mutta toki Vasa Concept -harjoitteiden osa-alueista on tutkittua tietoa sekä raportoitu asiakastapauksia (case study). Mielellämme tekisimme yhteistyötä kaikkien alueiden tutkijoiden, neurofysiologien ja neuropsykologien kanssa laajasta ja kattavasta tutkimuksesta. Harjoitteissa ei ole mitään, mitä ei voisi perustella fysio- tai toimintaterapeuttisesti tai terveellä järjellä. Kuntoutujien, heidän läheistensä ja terapeuttien havaitsemat edistymiset puhuvat puolestaan.

 

Kysy Vasasta osa 1

6. Sattuuko harjoitukset?

Joskus sattuu ja joskus ei. Jos nivelalue on ollut jähmettyneenä paikalleen pitkän aikaa, niin alussa liikuttelu sattuu. Aivan kuten jos murtuneesta raajasta otetaan kipsi pois… sitä sattuu kunnes liikeradat ovat ennallaan. Mitä useammin harjoituksen pystyy toistamaan, niin sitä nopeammin liikerata palautuu ja kipu poistuu. Liikeratojen palauttuminen on myös valmius sille, että raajaan voi tulla lihasten aktivaatiota. Voin kuvitella myös spastisuuden (lihasten voimakkaan jäykkyyden) sattuvan ja näiden harjoitusten myötä se vähenee. Joten kannattaako kokea harjoituksen aikana kipua, jotta pitkässä aikaikkunassa ei enää koskisi? Vasa Concept -harjoituksilla on saatu myös hyviä tuloksia olkapääkipujen (subluksaatio tmv.) vähentymiseksi. Toki jos päättää tulla kuntoon nopeasti ja harjoittelee useamman tunnin päivässä, niin tämähän voi aiheuttaa myös urheilijoille tuttua lihaskipua. Harjoituksia on myös onnistuneesti sovellettu kevyemmäksi kipuherkille kuntoutujille, jolloin tulokset tulevat hitaammin, mutta ilman kipua.

 

7. Mistä Vasa Concept on peräisin?

Vasa Concept on fysioterapeutti ja kliininen asiantuntija Rajul Vasan innovaatio. Hän on opiskellut Intiassa ja Sveitsissä sekä hän on kierrellyt ympäri maailmaa yrittäen selvittää, miten halvaantunut ihminen saataisiin kuntoutettua takaisin ennalleen. Hänelle ei riittänyt kuntoutustulokseksi kuntoutuminen keppikävelijäksi tai yhdellä kädellä toimijaksi. Vaan hän on tehnyt elämäntyönsä sen eteen, jotta olisi keino, jolla aivovaurioiset kuntoutuisivat täysin ennalleen. Tämä keino on nimeltään Vasa Concept, jonka taustalla tieteellinen teoria. Lisää Rajul Vasasta voit lukea täältä.

 

8. Liittyykö Vasa Conceptiin uskonto?

Ei liity millään tavalla. Ihan sulassa sovussa on useampi uskontoryhmä keskenään harjoitellut Vasa Concept – kuntoutusleireillä. Pidetään tärkeänä jokaisen auttamista, kunnioittamista ja yhdessä tekemistä. Kuntoutuksessa jokainen auttaa toisiaan parhaan kykynsä mukaan.

 

9. Paljonko harjoituksia tarvitsee tehdä?

Tähän voisi esittää vastakysymyksenä, että kuinka paljon ja nopeasti haluat kuntoutua? Yleensä edistymistä tulee, vaikka tekisit harjoituksia vain kaksi tuntia viikossa, mutta tällöin edistyminen on hidasta. Jos olet janoinen oman kuntoutumisesi suhteen niin suosittelen harjoitusten tekoa jokainen arkipäivä aamu- ja iltapäivästä.

 

10. Miten voi aloittaa Vasa Concept -harjoittelun?

Parhaiten pääset alulle menemällä tai varaamalla etäterapia-ajan Vasa Conceptiin perehtyneelle fysio- tai toimintaterapeutille. Heidät löydät täältä. Vasa Concept Global ry -yhdistys järjestää myös Vasa Concept -kuntoutusleirejä, joiden ohjelmallinen osuus on ilmainen kuntoutujille.

 

Kysy Vasa Conceptista osa 2 on tulossa. Lähetä oma kysymyksesi mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com

 

 

Mari Tynkkynen, toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Yhteistyötä Vasa Conceptin kanssa 2015 alkaen

terapiaperhonen-logo-60

Haussa yhteistyökumppaneita tutkimukseen

Vasa Concept on fysioterapeutti Rajul Vasan kehittämä kuntoutusmenetelmä aivovaurioituneille, cp-vammaisille ja selkäydinvammautuneille. Kotimaansa Intian lisäksi Rajul Vasa on suorittanut opintoja myös Rehabilitation Clinic Valensissa ja Centre Hermitage Bad-Ragazissa Sveitsissä. Rajul Vasa haluaa kuntoutujien palaavan yhtä toimintakykyiseksi kuin he ovat olleet ennen vammautumista, toimien automaattisten liikkeiden pohjalta. Vasan mukaan kuntoutuksessa pitäisi keskittyä lihasten kuntouttamisen sijaan informaation lisäämiseen aivoille/selkäytimelle kehon halvaantuneelta puolelta.

 

Aivovaurion jälkeen kehon halvaantuneelta puolelta ei yleensä tule riittävästi liike- ja asentotuntoaistimuksia. Kuntoutuja voi alkaa kompensoida tätä käyttämällä näkö- ja tuntoaistia. Tämän lisäksi haasteena on myös kehon massakeskipisteen hallitseminen pääasiallisesti vain kehon terveellä puolella, kuten yksipistekepillä kävellessä. Edellä mainittuihin tottuminen voi tehdä tästä pysyvän tavan aivoille, jolloin tapahtuu negatiivista adaptaatiota ja epänormaalista on tullut kuntoutujalle normaalia. Vasa Concept -harjoitteiden myötä pyritään purkamaan tämä negatiivinen adaptaatio antamalla aivoille paljon informaatiota kehon halvaantuneen puolen käytöstä suhteessa painovoimaan. Vasa Concept -menetelmässä keskitytään siis etenkin kehon massakeskipisteen hallinnan uudelleen opetteluun kehon halvaantuneella puolella sekä informaation lisäämiseen halvaantuneista raajoista, hyödyntäen etenkin liike- ja asentotuntoaistimuksia.

 

Käytännön harjoitteissa kuntoutuja varaa painoaan kehon halvaantuneelle puolelle mahdollisimman erilaisissa asennoissa ja suurin toistomäärin. Harjoitukset aktivoivat samalla aivojen suojareaktioita ja siten lihasten reagointia maan vetovoimaan. Harjoitteissa on tärkeää avustaa oikein, jotta kuntoutuja yrittää hallita asentoansa itse eikä voi hyödyntää avustajan painopistettä. Useisiin harjoituksiin sisältyy myös toiminnallista venyttelyä. Vasa Concept -menetelmässä yritetään myös minimoida kaatumisen tai oman edistymisen päättymisen pelko. Vasan mukaan aivojen plastisuus jatkuu, ja kuntoutuminen on mahdollista myös vuosia vammautumisen jälkeen.

 

Vasa Concept eroaa perinteisestä kuntoutuksesta myös siinä, että kävelyä tai toimintoja ei erikseen harjoiteta, vaan kuntoutuja kävelee ja toimii, kun hänellä on siihen tarvittavat taidot ja valmiudet. Tällöin vältetään myös kompensatorinen kävely/toiminta ja kaatumisen pelko. Kuntoutujat tapaavat terapeuttia ryhmässä ja tekevät yksilöllisiä harjoituksia avustajien kanssa ammattilaisen samalla ohjeistaessa. Harjoituksia suositellaan tekemään jokainen arkipäivä itsenäisesti tai avustajan kanssa.

 

Kuvissa kuntoutujien kokemia edistymisiä vuoden 2016 Savonlinnan leiriltä.

Vasakokemukset 1
Vasakokemukset 2

Vasa Concept -harjoittelun myötä on saatu merkittäviä ja yllättäviä kuntoutustuloksia, verrattuna perinteiseen neurologiseen kuntoutukseen, jopa vuosia vammautumisen jälkeen. Tuloksia on havaittu motoriikassa, kuntoutujien puheessa ja toiminnassa, neuropsykologisten ja kielellisten oireiden vähenemisenä. On tärkeää tutkia Vasa Concept -menetelmän tehokkuutta ja harjoitusten vaikutustapaa aivoissa. Tämän hetkiset tulokset motivoivat ja antavat ennusteen, että tämän kuntoutusmenetelmän avulla yhteiskunta voisi säästää rahaa. Miten menetelmän suhteen olisi hyvä edetä, jotta tästä olisi nopeasti yhteiskunnallista hyötyä?

 

Haussa on yhteistyökumppaneita tutkimaan millaisia tuloksia Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän avulla saadaan aikaan sekä mitä neurofysiologisia reittejä aivot käyttävät, jotta näin merkittävät tulokset ovat mahdollisia. Yhteistyöstä kiinnostuneita pyydän ottamaan yhteyttä mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com tai 040 748 5390

terapiaperhonen-logo-60

Terapiaperhonen Oy, Savonlinna ja Mikkeli

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com, 040 748 5390

Lirahtiko housuun?

Muistan, kun useita vuosia taaksepäin saimme tuttavaltamme trampoliinin. Olin tuolloin jo kahden lapsen äiti; esikoinen oli viiden vanha ja kuopus vaille kahden. Tytär oli trampoliinista innoissaan ja halusi tietenkin äidin mukaan hyppimään. Innoissani kiipesin trampoliiniin ja ajattelin tyttäreni iloksi kokeilla muutamaa hassutteluhyppyä, joita omassa lapsuudessani oli tapana tehdä. Aloin hyppiä, pikkuhiljaa korkeammalle. ”Voi hitto!” pääsi suustani, kun tunsin, että jotain lirahti housuuni. Tuo ”jotain” oli pissaa, vaikka omasta mielestäni minulla ei ollut edes pissahätä. Ou nou, mitäs nyt?

 

Jopa puolella naisista on jonkinasteista satunnaista virtsankarkailua. Virtsankarkailulle altistavia tekijöitä ovat mm. raskaus ja synnytys, synnytysvauriot, hormonaaliset syyt, ikääntyminen, elintavat, lääkehoito sekä monet muut tekijät. Virtsankarkailua on eri tyyppisiä: ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi sekä sekamuotoinen inkontinenssi. Lisäksi on ylivuotoinkontinenssi, jolloin rakko täyttyy ja venyy niin, ettei se pysty tyhjentymään kunnolla.

 

Tyypillisimmin ponnistusinkontinenssissa housuun lirahtaa muun muassa yskähtäessä, aivastaessa, naurun pyrskähdyksissä sekä hyppiessä, juostessa ja muutenkin fyysisessä rasituksessa. Pakkoinkontinenssissa puolestaan on enemmänkin kyse vessakäyttäytymisestä ja -tavoista. Esimerkiksi kauppaan tai lenkille lähtiessä vessassa täytyy käydä tikistämässä edes kolme tippaa pissaa ennen kuin astuu ovesta ulos, ettei vaan pissahätä yllätä. Tiedät myös tarkalleen, missä lähimmät vessat kaupungilla sijaitsevat, jos vessahätä yllättää. Saatat myös huomata rajoittavasi nesteiden nauttimista, jos olet lähdössä jonnekin. Sekamuotoisessa inkontinenssissa on oireita näistä kahdesta yllämainitusta.

 

Housuun lirahtamista ei kuitenkaan kannata hävetä. Vaikka virtsankarkailuun on olemassa erilaisia inkontinenssisuojia sekä välineitä, ei niiden varaan tarvitse kuitenkaan jäädä. Omaharjoittelun merkitys on hyvin suuri inkontinenssin hoidossa. Elintavoissa pienet muutokset voivat olla merkittäviä askelia inkontinenssin hoidossa.

Lantionpohjanlihaksistoa kannattaa huoltaa ja harjoittaa helpoilla kotiharjoitteilla. Harjoittelu useasti arjen kiireessä unohtuu, sillä eihän lantionpohja ole näkyvä lihaksisto. Arjen kiireestä löytyy kuitenkin varmasti aikaa vartin verran harjoitteluun, esimerkiksi autolla ajaessa, kotitöitä tehdessä tai vaikka illalla tv:tä katsellessa. Jos kuitenkin lantionpohjan lihaksisto on hukassa, tunnistamiseen ja harjoitteluun kannattaa hakea apua osaavalta fysioterapeutilta. Terapeutin avulla voi tutustua myös biopalauteharjoitteluun sekä erilaisiin lantionpohjan harjoitteluun tarkoitettuihin apuvälineisiin. Tiesitkö muuten, että lantionpohjan lihakset mahdollistavat seksuaalisen mielihyvän tuntemusten välittymisen? Tutkimuksetkin sen kertovat, että vahvat lantionpohjan lihakset ovat yhteydessä orgasmin voimakkuuteen 😉

 

Riina Heinonen, fysioterapeutti AMK

Terapiaperhonen Oy, Mikkeli ja Savonlinna

Item added to cart.
0 items - 0,00