Terapiaperhonen Oy Nojanmaantie 26, 57210 Savonlinna / Teollisuuskatu 10, 50130 Mikkeli

Opiskelija Paula: Mikä ihmeen Vasa Concept?

Moikka!

Täällä kirjoittelee Paula, 22-vuotias toimintaterapiaopiskelija Jyväskylästä. Olen ollut harjoittelussa Terapiaperhosessa ja nyt minulle tarjoutui opintojen kautta mahdollisuus tehdä blogikirjoitus aiheesta Vasa Concept. Tässä kirjoituksessa kerron mikä ja mitä Vasa Concept on, esittelen kolme case-asiakasta sekä kerron heidän saavuttamista tuloksistaan.

 

Mikä ihmeen Vasa Concept? 

Vasa Concept on intialaisen fysioterapeutin Rajul Vasan kehittämä kuntoutusmenetelmä. Kyseinen kuntoutusmenetelmä sopii erityisesti aivovamma-, aivohalvaus-, CP-vamma- ja selkäydinvammakuntoutujille. Menetelmä perustuu aivojen plastisiteettiin, motoriseen oppimiseen sekä tasapainon säätelyyn. Tarkoituksena on löytää kehon massakeskipiste uudelleen ja oppia hallitsemaan sitä halvauksen jälkeen myös kehon halvaantuneella puolella. Massakeskipiste tarkoittaa kappaleen massan keskimääräistä paikkaa.

 

Kun kehon toinen puoli on halvaantunut, aivot tuntevat turvattomuutta. Kehon massakeskipistettä on vaikea hallita ja aivot pyrkivät asettamaan oman turvallisuutensa edelle. Tämän takia ainoastaan kehon terve puoli tekee kaiken työn sekä hallinnoi kehon massakeskipistettä ja halvaantunut puoli ns. kulkee vain perässä. Vasa Concept-harjoitteiden avulla pyritään kuitenkin muokkaamaan aivoradat niin, että pikkuaivoille menisi viesti kehon halvaantuneen puolen käytöstä ja kehon massakeskipiste löytyisi automaattisesti.

 

Rajul Vasan hypoteesin mukaan Aivot sammuttavat kaukaisia pikkuaivoyhteyksiä kontrolloidakseen kehon massakeskipistettä ja näin ollen kehon halvaantunut puoli ei osallistu sen hallinnointiin. Liike- ja asentotuntoaistimukset (proprioseptisen tiedon) halvaantuneelta puolelta pikkuaivoihin vähenevät vähäisen painovoimaisen käytön takia, mikä vaikuttaa myös verenkiertoon ja aineenvaihduntaan halvaantuneessa raajassa heikentyneen verenkierron sekä aineenvaihdunnan takia. Proprioseptisen tiedon vähenemisen vuoksi kehon terve puoli hallinnoi massakeskipistettä ja halvaantuneen puolen käyttöä vältellään.

 

Aivot ja keho tottuvat nopeasti siihen, että halvaantunutta puolta ei käytetä ollenkaan tai käyttö on vähäistä. Sen vuoksi Vasa concept-harjoituksissa kehon molempia puolia käytetään tasaisesti. Painon varaaminen myös halvaantuneelle puolelle auttaa aivoja löytämään raajojen asennonhallinnan sekä palauttamaan kehon massakeskipisteen turvallisesti ja lopulta automaattisesti. Vasa Conceptin mukaan on tärkeää keskittyä oireiden alkuperäiseen syyhyn eikä vain pelkkiin oireisiin ja niiden hoitoon.

 

­­­­­­

Case-asiakkaat

Nyt esittelen kolme case-asiakasta, jotka ovat toteuttaneet Vasa Conceptia omassa kuntoutusprosessissaan. Ohessa kuvat jokaisen lähtötilanteesta, sekä edistymisestä, kun harjoituksia on tehty jonkin aikaa.

 

Ensimmäinen asiakas:

  • Aivovaurio tullut asiakkaalle vuonna 2012
  • Aloittanut Vasa Concept-harjoittelun vuonna 2016.
  • Ennen Vasa Conceptin aloittamista asiakas oli tehnyt päivittäin kuntosalitreeniä, kävelyharjoituksia ja käyttänyt seisomatelinettä fysioterapeutin ohjeiden mukaan, mutta ei oppinut seisomaan tai kävelemään itsenäisesti/ilman avustajaa ja apuvälinettä.
esimerkki 1

 

Ensimmäinen kuva on otettu heinäkuussa 2016. Kuvasta voi nähdä kuinka yläraajat menevät koukkuun pitääkseen asennon hallinnassa ja kehon pystyssä. Käsien asento kompensoi keskivartalon pitoa ja kehon massakeskipisteen löytymistä. Vajaan vuoden Vasa Concept harjoittelun myötä asiakas pystyy seisomaan itsenäisesti pidempiä aikoja, ilman että kädet yrittävät pitää asentoa yllä.

 

Tämän asiakkaan kohdalla Vasa Concept harjoitteita voidaan perustella proprioseptiikalla ja sen treenaamisella. Proprioseptiikalla tarkoitetaan elimistön asentotunto- ja liikeaistia. Tämän aistin avulla keskushermosto saa tietoa kehon asennosta ja liikkeistä. Proprioseptiikkaa tarvitaan liikkeiden säätelyssä, asennon hallinnassa sekä nivelten toiminnallisessa hallinnassa.

 

Proprioseptiikan harjoittamista suositellaan muun muassa heikentyneen motoriikan ja tasapainon parantamiseksi. Ihmiseltä edellytetään hyvin kehittyneitä tasapainoreaktioita pystyasennon ja varsinkin seisoma-asennon ylläpitämiseen. Tasapainon ylläpitämisen istuessa, seisoessa ja kävellessä mahdollistavat oikaisureaktiot, jotka pitävät sisällään näkymättömiä lihastonuksen muutoksia sekä karkeita raajojen tai vartalon liikkeitä. Liikkeet ovat automaattisia, mutta niitä voidaan myös kontrolloida tahdonalaisesti.

 

Kehon tarvittavat tasapainoreaktiot ovat automaattisia, mutta niitä voidaan myös oppia tahdonalaisesti ja sitä kautta kontrolloida. Normaalien tasapainoreaktioiden tuottaminen edellyttää myös normaalia lihastonusta. Koska usein aivovamma-asiakkailla on epänormaali lihastonus, tämän vuoksi myös tasapaino-ongelmien esiintyminen on yleistä.

 

Koska aivot sammuttavat kaukaisia pikkuaivoyhteyksiä kontrolloidakseen kehon massakeskipistettä, tarvitaan ärsykkeitä kehon halvaantuneelle puolelle. Kehon halvaantuneen puolen saadessa paljon proprioseptisiä ärsykkeitä, aivoradat alkavat muovautumaan uudestaan ja lähettämään tietoa pikkuaivoille kehon asennosta.  Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakas pyrkii varaamaan painoa halvaantuneelle puolelle harjoitusten lisäksi myös muissa tilanteissa kuten noustessa ylös.

 

Aivohalvaukseen ja proprioseptiikkaan liittyvissä tutkimuksissa kerrotaan, että aivohalvauspotilailla on hankaluuksia tasapainossa sekä asennon säätelyssä ja kontrolloinnissa. Vartalon epävakaus on yksin suurimmista ongelmista iskusta johtuneen aivohalvauksen jälkeen. Vartalon hallintaan liittyy kyky pitää asento pystyssä, muuttaa painonsiirtoa ja tehdä selektiivisiä eli vain elimistön tiettyyn osiin kohdistuvia/valikoivia liikkeitä pitäen kehon massakeskipiste hallinnassa.

Useiden tutkimusten mukaan vartalon hallintaa voidaan kuitenkin parantaa erilaisten harjoitusten avulla. Jo 10 tuntia ylimääräisiä painonsiirtoharjoituksia paransi kykyä kontrolloida vartaloa ja istumalla suoritetut harjoitukset paransivat muun muassa istumatasapainoa. Proprioseptinen harjoittelu on välttämätöntä vartalon hallinnan ja tasapainon parantamiseksi. Myös jumppapallon kanssa tehdyt harjoitukset parantavat sekä tasapainoa että vartalon hallintaa.

 

Toinen asiakas:

  • Aivovaurio tullut asiakkaalle vuonna 2014

 

Kuvissa asiakas tekee liikettä nimeltä ”käänteinen pöytä”. Ensimmäinen kuva on otettu heinäkuussa 2016, jolloin asiakas on tarvinnut liikkeen tekemiseksi tukea vasempaan yläraajaan, hänen keskivartaloaan on nostettu apuna ylös ja vasen jalka on tuettu paikoilleen. Toinen kuva on otettu marraskuussa 2016, jolloin asiakkaalle on riittänyt vain sanallinen ohje liikkeen tekemiseen.

esimerkki 2

Vasa concept-harjoittelussa käytetään paljon suljetun kineettisen ketjun liikkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että useampi lihas supistuu yhtä aikaa ja keho toimii kokonaisuutena. Suljetussa kineettisessä ketjussa voima/vastus välittyy kehon kauimmaisen segmetin eli käden tai jalkapohjan kautta. Tämän seurauksena selkäydinhermot aktivoituvat monesta eri tasosta ja kehon molemmat puolet hallinnoivat massakeskipistettä tasapuolisesti. Harjoittelussa on tärkeää huomioida ihminen kokonaisuutena. Molempia kehon puolia käytetään tasapuolisesti eikä niitä jaeta terveeseen ja halvaantuneeseen puoleen.

 

”Käänteinen pyötä”-liikkeessä paino on yläraajojen päällä, rannenivelen dorsaalifleksio (ranteen taivuttaminen kädenselän puolelle) sekä kyynärnivelen ekstensio (ojennus) korostuvat. Tämän vuoksi venytys kohdistuu rannenivelen palmaarifleksoreihin (käden taivutus kämmenpuolen suuntaan) ja kyynärnivelen fleksoreihin (koukistaja). Venytys kohdistuu myös olkanivelen fleksorilihaksiin, sillä olkanivelet ovat ajoittain lähellä ääriekstensiota. Toiminnalliset venytykset laukaisevat spastisuutta hyvin. ”Käänteinen pöytä”-harjoite lähettää aivoille tietoa myös kehon asennosta pintatuntoaistin kautta. Tässä liikkeessä proprioseptiikka, eli niin sanottu asentotunto aktivoituu.

 

Tutkimusten mukaan suljetun kineettisen ketjun harjoitusten on osoitettu lisäävän alaraajojen lihasvoimaa sekä neuromuskulaarista eli hermoihin ja lihaksiin liittyvää säätelyä. Suljetun kineettisen ketjun harjoitukset parantavat erityisesti nilkan lihaksen aktivoitumista ja tasapainoa sekä vähentävät spastisuutta. Tutkimukset osoittavat myös, että suoranreisilihaksen ja kaksipäisen reisilihaksen (takareisi) aktivoituminen lisääntyi merkittävästi sekä avoimen että suljetun ketjun harjoitusten avulla, mutta kaksoiskantalihas, joka kuuluu kolmipäiseen pohjelihakseen sekä etummainen säärilihas aktivoituivat merkittävästi vain suljetussa ketjussa. Lihasten aktivoituminen lähettää aivoille viestiä asennoista ja liikkeistä vahvistaen samalla motorista oppimista.

 

 

Kolmas asiakas:

  • Aivovaurio tullut asiakkaalle vuonna 2012

 

Asiakas tekee kuvissa liikettä nimeltä ”dog to cobra”. Aloituskuva on otettu marraskuussa 2016, jolloin yläraajassa ei ollu mitään pitoa, vaan se täytyi tukea kyynärpäästä sekä ranteesta. Maaliskuussa 2017 asiakas pystyi tukeutumaan yläraajaan itsenäisesti ja toukokuussa 2017 liikkeen tekeminen onnistui itsenäisesti, mutta sormen jäivät vielä koukkuun. Tällä hetkellä, maaliskuussa 2019 asiakas pystyy jo liikuttamaan sormiaan.

esimerkki 3

Tämän asiakkaan kohdalla Vasa Concept-harjoituksia sekä hänen edistymistään voidaan perustella muun muassa pakara-aktivaation vaikutuksella yläraajaan. Hemiplegiasta johtuen lanneselkäkalvo menettää kireytensä, joka aiheuttaa sen, että kehon halvaantunut puoli pääsee kiertymään kehon tervettä puolta kohti ja terve jalka saa kehon massakeskipisteen kannateltavakseen. Lanneselkäkalvoon yhdistyvät muun muassa sekä leveä selkälihas että iso pakaralihas. Halvaantuneen kehonpuolen leveä selkälihas muuttuu spastiseksi ja näin ollen se vetää myös halvaantuneen yläraajan kehoon kiinni sen anatomisen kiinnityksen takia (olkaluu). Myös monet yläselän sekä yläraajan lihakset kiinnittyvät lanneselkäkalvoon. Halvaantuneen puolen pakaralihaksen aktivoiminen vaikuttaa esimerkiksi lanneselkäkalvoon, sitä kautta leveään selkälihakseen ja lopulta koko yläraajaan.

selkälihas

Leveä selkälihas ja sen kiinnittyminen olkaluuhun

 

Summa summarum:

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän tekstin, ihan kirjaksi asti, mutta tässä tärkeimpiä pointteja! Vasa Concept vie neurologista kuntoutusta eteenpäin ja sen avulla on saatu hienoja tuloksia aikaan. Toivon tämän kirjoituksen antavan lisää tarvittavaa tietoa Vasa Conceptista, itse ainakin opin matkanvarrella paljon uutta!

 

Paula Uotinen

Viimeisen vuoden toimintaterapeutti AMK opiskelija

terapiaperhonen-logo