Itsesäätely; säätely ja säädellen “Apua, kello on jo vaikka mitä, nyt on kiire töihin! Äkkiä lapset vaatteet päälle ja menoksi tai me myöhästymme! Ja ei, se sukka ei ole huonosti
Toimintaterapeuttimme vinkkejä lapsen motoristen taitojen tukemiseen! Lapsen motoriset taidot kehittyvät liikkuen ja leikkien, sillä leikkiessään lapsi tutkii ja kokeilee asioita. Leikki kehittää monipuolisesti ja leikkiessään lapsi liikkuu huomaamatta yllättävän paljon.
Lapsen elämä on leikkimistä ja leikkiasennot ovat mahtava tapa oppia uutta. Mikä olisi hyvä asento cp-lapsien leikeissä? Etenkin lasten kanssa, joilla on cp-vamma (cerebral palsy) tai muu motorinen haaste, tähän
Materiaalivinkit toimintaterapeutiltamme tunnetaitoihin! Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita ja ilmaista tunteita sekä säädellä omia tunnereaktioita. Näiden taitojen oppiminen on tärkeää sekä lapsen oman itsetuntemuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin että kaverisuhteiden kannalta. Omien
Aivot ja niiden plastisuus! Monesti aivojen muovautuvuudesta eli plastisuudesta puhutaan aivotapahtumien jälkeen, mutta itse asiassa aivojen plastisuus koskettaa meitä kaikkia. Synnymme kehittyvillä aivoilla ja hyvästä syystä. Tarkoituksena onkin, että ympäristö
Aivot eivät näe! Oletko pysähtynyt koskaan miettimään, että miten aivot tekevät havaintoja kehostasi ja liikkeistäsi? Miten pystyt toimimaan, vaikka et edes näe mitä olet tekemässä? Tai miten pystyt tekemään tuttuja
Akuutissa kivussa kipuaistimus on seuraus siitä, että keskushermostomme eli selkäydin ja aivot, on ottanut vastaan tietoa kehon kudoksissa olevista vaaran merkeistä eli kudosvaurioista. Samalla aivot skannaavat tietoa omista odotuksistamme suhteessa kipuun sekä kokemistamme sen hetkisistä tunteista. Aivot vertailevat saatua tietoa elämässämme olleisiin aiempiin kipukokemuksiin sekä ympäristöstämme tuleviin tekijöihin ja uskomuksiin. Aivot siis tuottavat varsinaisen kipuaistimuksen varsin monimutkaisilla kokonaisuuksilla.
Toimintaterapian koulutuksessa on opetettu, että ihmisellä pitää olla valmius liikuttaa kättään, jotta hänellä on taito tarttua ja kyky toimia eli juoda kahvia kupista. Mutta entä jos kuntoutujalla ei ole valmiutta liikuttaa kättään? Voidaanko silti hypätä sen
kuntoutusta voi antaa uutta näkökulmaa ohjattuihin harjoitteisiin ja niiden monipuolisuuteen. Proprioseptiikan avulla saadaan palautetta kehon sisäistä tiloista, tasapainosta, liikkeistä, asennoista, suhteesta tilaan ja ympäristöön ja liikkeiden yhdistelmistä – jopa sisäelinten tilasta. Lihaksista, jänteistä ja iholta jatkuvasti saapuva tuntopalaute säätää kehoamme ja käynnissä olevaa liikettä. Näköaistimme on tasapainon ylin aisti ja usein unohdamme kehon sisäisten aistien merkityksen kehoturvan kehittämisessä ja harjoittelussa.
Toimintaterapia pitkittyneen kivun hoidossa on yleisesti ottaen ajateltu olevan apuvälineitä, painevaatteita, hienomotorisia harjoitteita tai peiliterapiaa. Lisäksi toimintaterapiaan ohjautuu usein asiakkaita, kenen kipukokemus keskittyy yläraajaan. Nämä toiminnot ja terapian keinot ovat tärkeitä osia toimintaterapiassa, mutta kuitenkin toimintaterapiassa käsiteltävät asiat voivat olla paljon monipuolisempia ja huomioida ihmisen kokemusmaailmaa laajemmin. Arjen toimijuus ja toimijuuden vahvistaminen lähtevät ensisijaisesti ihmisen kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta, tunne-elämän tunnistamisesta ja erilaisten toimintatapojen arvioinnista.
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.