Millaista apua sinä tarvitsisit?

Korona tartuntatautina jo itsessään toi Suomeenkin huolta ja pelkoa. Tämän lisäksi karanteenit herättävät huolta ja pelkoa, koska monet selviytyvät elämässä arjen avulla. Sen, että pääsee kouluun syömään lämmintä ruokaa, töihin turvaan epävakaata puolisoa tai työ on ollut ainut syy olla käyttämättä päihteitä koko ajan. Se, mitä kodeista alkaa tulla esille seuraavien kuukausien aikana, herättää suurta huolta.

Toisaalta toivon, että tämä poikkeuksellinen aika tarjoaisi meille mahdollisuuden tukea toisiamme uudella tavalla ja kehittää yhteiskunnan ja yritysten palveluita joustavammiksi. Ainakin ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että sairaanhoitopiirit ovat erittäin mukautuvia organisaatioita ja hetkessä voidaan muuttaa isoja asioita ja toimintatapoja. Tällä kaikella haen sitä, että enemmän voitaisiin kysyä apua tarvitsevalta, että millaista apua sinä tarvitsisit? Sen sijaan, että tarjottaisiin valmista pakettia ja palvelupolkua, koska jos tämä palvelupolku ei sovellu tälle henkilölle, niin silloin on mennyt yhteiskunnan tai yrityksen resursseja hukkaan.

Miten voisimme tässä hetkessä auttaa lapsia, joiden on turvaton olla kotona? Miten voisimme auttaa kotiväkivallan uhreja, kun pakeneminen on vaikeampaa kuin ennen? Minulla ei ole näihin vastauksia, mutta tiedän, että näitä kysymyksiä, kysyy myös moni muu ja yrittää löytää vastauksia. Tavallisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa nämä ovat erittäin haastavia kysymyksiä, voi kestää kauankin ennen kuin ihmisellä on voimat irrota väkivaltaisesta suhteesta. Toivon todella, että tämän hetken poikkeustila auttaisi löytämään aivan uudenlaisia ratkaisuja.

Miten jokaiselle saataisiin raivattua polku, jota pitkin pääsee eteenpäin?

Mitä tapahtuu heillä, joilla mieli on järkkynyt jo ennen tätä hetkeä? Jos sosiaalisten tilanteiden pelkoa oli jo ennen tätä, niin millaista se on kuukausien kotona olemisen jälkeen? Vai voiko kriisi pakottaa ihmisen oppimaan suuntaamaan ajatuksia parempaan suuntaan – siihen mikä toimii ja on hyvin tässä hetkessä? Poikkeusolojen kesto luultavasti näyttää sen, että paljonko tämän seurauksena tulee konkursseja, työttömyyttä ja syrjäytyneisyyttä sekä ihan rehellistä nälkää ja pahoinvointia. Suomen hallituskin vaikuttaa yrittävän löytää ratkaisuja tähän tilanteeseen, mutta tämän lisäksi tarvitaan ideoita, miten voimme olla avuksi toinen toisillemme? Miten voimme tehdä asioita eri tavalla kuin ennen? Pieni toivon pilkahdus on siitä, että voisiko yhteiskunnallinen kriisi luoda uudenlaista yhteishenkeä… voisiko?

Uskon tämän tuovan tullessaan myös ison mullistuksen kuntoutuspuolelle, ehkä tulevaisuudessa meillä on yhdistelmänä läsnä- ja etäkuntoutusta. Etäkuntoutuksessakin on monenlaista tapaa toteuttaa. Voimme olla kuntoutujan kanssa molemmat läsnä samaan aikaan tai sitten voimme lähetellä toisillemme videoita ja viestejä sekä siten toteuttaa kuntoutusta ja tukea kotiharjoittelua. Kuntoutuksen puolelta eniten huolta kannan heistä, jotka asuvat asumisyksiköissä, joihin terapeutit eivät pääse sisään ja pelon vuoksi kotiinsa lukittautuneet ihmiset. Entä jos he ovat ilman kuntoutusta useita kuukausia? Missä kunnossa he silloin ovat? Ja etenkin, paljonko heitä sattuu kehon kankeuden lisääntyminen ja kuukausien aikana syntyneet virheasennot? Heidän lisäksi huoli on erityislapsista ja heidän perheistään. Tiedän, että osalla asiat ovat todella hyvin, mutta on myös heitä, jotka ovat heitteillä. He, joiden häiriökäyttäytymiseen ei osata reagoida ja tuloksena on konflikteja.

Onneksi poikkeustilassa on hyviä puolia. Huomaamme harvaan asumisen hyvät puolet ja etätyön mahdollisuudet. Arvostus lisääntyy suomalaista ruokaa ja viljelijöitä kohtaan. Ympäristö toipuu, kun saastemäärät pienenevät. Toivottavasti lähellä tuotetun tuotteen ja palvelun kysyntä lisääntyy. Heräisi halu suosia paikallista, jotta paikalliset palvelut säilyisivät.

Tätä kirjoittaessa herää huolehtimisen lisäksi suuri kiitollisuus heille jokaiselle, jotka ovat päivittäin ihmisten apuna, oli sitten tilanne mikä tahansa. Kiitos siis vammaispalvelut, sosiaalihuolto, lastensuojelu, poliisit, palokunta, ensihoito, neuvolat, sairaalat ja terveysasemat kaikkine toimintoineen, kotihoidon henkilökunta sekä kaikki lukuiset vapaaehtoistyöntekijät ja huoliluureihin vastaajat.  Kiitos suomalaiset viljelijät ja kaikki paikalliset pienyrittäjät – te mahdollistatte elämää myös maaseudulla ja ilman maaseutua jäisimme ilman ruokaa.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja

Mitä kannattaa miettiä juuri nyt?

Kun mieli pyrkii kaaokseen ja negatiiviseen ajatteluun, on tärkeää osata ohjata sitä kohti väljempiä vesiä ja ajatuksiin, joista on hyötyä. Tätä tarvitsee opetella toistuvasti, koska mieli voi tämän myös unohtaa. Olen itse huomannut, että ”ajatusten jumppaamiseen” tarvitsee oikeasti keskittyä päivittäin ja useamman kerran, koska poikkeusolot ovat haaste myös terapeutin mielelle.

Ensin haluaisin kysyä, että mistä asioista sinulle syntyy turvallisuuden tunnetta ja rauhallisuutta? Auttaako se, että on ruokaa jääkaapissa, metsässä kävelemisestä tai oman perheen jäsenten halaamisesta? Mitä kaikkea voit tehdä näistä poikkeusoloista huolimatta? Koti tarjoaa mahdollisuuksia moneen toimintaan ja yhteydenpito muihin ihmisiin onnistuu myös perinteisellä puhelulla, videopuhelulla, viestein tai nettiyhteydellä. Muista soittaa läheisillesi ja jopa myös heille, joista et ole hetkeen kuullut, mutta ovat yhä mielessäsi.

Mistä voit olla kiitollinen juuri nyt? Itse aloitan kiitollisuus harjoituksen omasta kehostani. Kiitän kaikesta, mitä kehossani toimii. Tämän olen oppinut heiltä, jotka ovat menettäneet raajoistaan toimintakykyä – ”enpä tajunnut olla kiitollinen, kun oli toimivat jalat”.  Usein kiitän kodinkoneita siitä, että ne toimivat, jolloin samalla suuntaan ajatukset siihen, mikä toimii.  Usein miten kuitenkin suurin osa arjen asioista toimii. Kiitollisuutta voi osoittaa myös säähän, keskusteluihin, ruokaan, tv-ohjelmaan, sisustukseen – siis käytännössä ihan kaikkeen mitä ympärilläsi on. Jos ihmissuhteessa on hankaluutta, niin sitä tärkeämpää on suunnata huomio siihen, mikä on hyvin ja toimii. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että toistelet sanaa kiitos koko ajan, vaan iloitset ja muistat merkitä mieleesi ”kiitos, tämä on hyvin”, ”kiitos, tämä toimii”. Mitä enemmän erilaisia kiitollisuusharjoituksia teet, niin sitä enemmän se vaikuttaa mielialaasi nostattavasti.

Perheellisiltä ihmisiltä haluaisin kysyä, että mikä on tärkein arvonne elämässä? Usein sieltä herää rakkaus/perhe, terveys ja työ tulee yleensä vasta kolmantena. Nyt perheellisillä ihmisillä on enemmän mahdollisuutta antaa aikaa sille, mitä eniten elämässä myös arvostaa. On mahdollisuus viettää aikaa perheen kanssa, on mahdollisuus harrastaa liikuntaa kotona ja ulkona sekä panostaa terveelliseen ruokailuun. Toki tämä välttämättä ole helpointa aikaa perheissä, koska perheen sisällä usein reagoidaan asioihin tunneperäisellä reaktiolla ja vasta sitten mietitään, mitä tulikaan sanottua ja tämä tilanne herättää kaikenlaisia tunteita. Mutta tämä on mahdollisuus myös oppia pyytämään anteeksi sekä keskustelemaan ajatuksista ja tunteista. Tämä on mahdollisuus kehittyä omien arvojen mukaisesti toimimisessa.

Nämä poikkeustilat tuovat väkisinkin muutosta ja kysymys kuuluukin, että millaista muutosta sinä haluat elämääsi? Mitä voit tehdä unelmiesi eteen juuri nyt? Mikä on pienin mahdollinen askel kohti unelmiasi? Ei tarvitse yrittää tehdä mitään isoa, ihan vain pieniä askelia päivittäin ja sitten myöhemmin voi huomata tehneen todella paljon.  Mitä enemmän teet asioita unelmiesi eteen niin, sitä todennäköisemmin ne toteutuvat. Nyt on tärkeää suunnata ajattelua ”en voi koska” sanoista siihen, että mitä voin tehdä tästä huolimatta, millä kaikella tavalla voin valmistella tulevaa?

Mitä tämä muutos voisi tuoda tullessaan ja viedä mennessään? Mistä toimintamalleista, ajatuksista tai tekemisestä omassa itsessään haluaa luopua? Ja minkälaista kaikenlaista halutaan tilalle? Nyt on tärkeää muistaa, että vain itseäsi voit muuttaa, mutta kun muutat itseäsi, niin oma elämäsi muuttuu.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja,

OLKAPÄÄN FYSIOTERAPIASTA

Olkanivel on elimistön liikkuvin nivel ja sen erilaiset vaivat ovat yleisiä. Olkanivelen liikkeissä voi olla kipua tai liikkuvuus on rajoittunut. Olkaniveleen voi tulla myös vaurioita kaatumisen tai muun tapaturman yhteydessä. Mitä sitten fysioterapiassa voidaan tehdä tilanteen helpottumiseksi. Seuraavassa joitakin ajatuksia tästä laajasta aiheesta. 

Olkavarren luun pää niveltyy lapaluussa olevaan nivelkuoppaan muodostaen olkanivelen. Niveltä ympäröi nivelkapseli ja lihaksia, jotka muodostavat kiertäjäkalvosimen. Olkanivelen liikkeisiin vaikuttaa suuri määrä lihaksia eli olkavarren ja olkapään seudun lihasten lisäksi lavan seudun lihakset, selkä- ja hartiaseudun lihakset, rintalihakset ja faskiarakenteiden kautta lihaksisto paljon laajemminkin. Mikäli jotkut lihakset eivät tee omaa työtään liikkeiden suorittamisessa oikea-aikaisesti, voi tulla ajan myötä ongelmia. 

Fysioterapiaan kuuluu oleellisesti tutkiminen eli haastattelun lisäksi tehdään tarvittavat testit, joilla selvitetään ongelman aiheuttajaa. Osa testeistä voi jatkossa toimia myös kotiharjoitteina. Havainnointi on erittäin tärkeää, esim. miten lapaluu liikkuu ja tätä liikettä kannattaa verrata kivuttomaan puoleen. Usein liikkeissä voidaan passiivisesti ohjata lavasta ja mikäli tämä helpottaa liikettä tai vähentää kipua, niin aletaan olla jo oikeilla jäljillä. Myös olkavarren luun pään liikkeeseen nivelkuopassa kannattaa kiinnittää huomiota. Esim. nivelkapselissa voi olla kireyttä eikä luun pää pääse liukumaan nivelkuopassa riittävästi, tämä voi aiheuttaa kudoksiin ärsytystä yläraajan nostoliikkeissä. Palpointi on tutkimisessa myös oleellista, kun esim. selvitetään kiertäjäkalvosimen lihasten tilannetta.  

Lapaluun liike ja hallinta ovat ehdottoman tärkeitä olkanivelen toiminnalle. Lavan seudun lihaksisto voi olla jännittynyttä ja kireää eikä lapa pysty seuraamaan kunnolla olkavarren liikettä. Lavan seutu voi olla myös liian liikkuva. Fysioterapiassa kannattaa huomioida lavan hallinta, suljetun ketjun harjoitukset ovat tähän yleensä hyviä eli harjoituksia tehdessä yläraajaan varataan. Lavan hallintaa voi harjoitella myös eri alkuasennoissa esim. jumppakuminauhan tai pienten käsipainojen kanssa. Manuaalisella terapialla voidaan rentouttaa jännittyneet lihakset. Hieronnan lisäksi voidaan käyttää nivelmobilisaatiota ja käsitellä faskioita. Kipu voi vaikeuttaa harjoitteiden tekemistä merkittävästi, tällöin voidaan hyödyntää esim. terapiapalloa tai faskiarullaa liikkuvuusharjoittelussa. Terapiapallolla tehtävät rullaukset onnistuvat yleensä varsin hyvin. 

Olkanivelen vaivojen yhteydessä niskan tilanne kannattaa tarkastaa, samoin rintarangan ja kylkiluiden liikkuvuus. Ylärintarangan jäykkyys hankaloittaa yläraajan nostossa liikkeen tekemistä loppuliikeradalla. Myös kokonaisvaltainen ryhdin huomiointi kuuluu asiaan. Mikäli hartiat ovat painuneet liikaa eteen, voi tämä aiheuttaa ongelmia esim. ahtauttamalla olkalisäkkeen alaista tilaa (ns. impingement-oire). Yleisesti voisi sanoa, että harjoitteilla pyritään lihastasapainoon: kireitä lihaksia venytetään ja heikkoja vahvistetaan, lisäksi hermotus huomioidaan erilaisilla liikehallinnan harjoitteilla. Kokonaisvaltaisia faskiarakenteita huoltavia liikkeitä kannattaa tehdä, esim. joogatyyppiset harjoitukset ovat hyviä. 

Olkapään seudun harjoittelussa tarvitaan kärsivällisyyttä, esim.  kiertäjäkalvosimen lihasten repeämistä ja olkanivelen vammoista kuntoutuminen vie usein aikaa. Useimmiten tilanne on kuitenkin mahdollista saada paremmaksi. 

Fysioterapia fysioterapeutti Juha Veinola
FT Jusa

Onnistumisen kokemuksia neurologisen puolen työnohjauksesta

Työnohjaus on tuttua sosiaali- ja terveysalalla etenkin psykiatrian puolella. Siellä työntekijät voivat saada yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä case-työnohjausta, mikä on todella hienoa ja tykkään tehdä työnohjauksia sielläkin ja haastaa kysymyksillä miettimään asioita monelta eri kantilta. Mutta haluaisin heittää kysymyksen ilmoille, että mitä jos muidenkin asiakasryhmien kanssa työskentelevät saisivat työnohjausta? Mitä tämä voisi tuoda tullessaan?

Yhteistyö ja yhteinen päämäärä on olennaista tavoitteiden toteutumisessa.

Olen saanut kunniaksi tehdä töitä case-työnohjausta neurologisen kuntoutujan ympärille kerääntyneiden ihmisten kanssa. Nämä ovat olleet todella innostavia ja mielenkiintoisia. Näissä taika taitaa olla siinä, että kaikki kuntoutujan elämässä olevat ihmiset läheisineen ja terapeutteineen kerääntyvät yhteen ja yhdessä mietitään, mitä kohti nyt mennään ja mitä kukakin tekee. Näin myös yhden läheisen työmäärä jää pienemmäksi, koska apuna voi olla myös sukulaisia tai naapureita. Tämä on erittäin tärkeää, koska läheisin henkilö usein huolehtii myös arkisesta hoitamisesta.

Oman mausteensa näihin on tuonut Vasa Concept -kuntoutusmenetelmä, koska siten on saatu lisää työkaluja jokaisen terapeutin työhön ja kotiharjoitteluun. Terapeuttien on tärkeää vetää yhtä köyttä, kohti kuntoutujan tavoitteita ja unelmia. En tiedä, onko näihin kerääntynyt erityisen motivoituneita ihmisiä, mutta kuntoutustulokset ovat olleet huikeita. Kuntoutuminen, kuten muutos yleensäkin, on kiinni siitä, että mitä teet päivittäin. Unelmana olisikin tehdä tätä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspiirien kanssa. Tavoite meillä on nimittäin sama eli kuntoutujan toimintakyvyn koheneminen ja palvelujen tarpeen väheneminen (säästöt).

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja, Vasa Concept-kouluttaja

Mitä kaikkea kädessä tapahtuu ennen liikkeen aktivoitumista

Aivovaurion jälkeen kuntoutujan toiveena usein on saada halvaantunut yläraaja jälleen toimimaan. Koen työssäni parhaana sen, että Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän myötä pystyn siihen myös paremmin vastaamaan. Yleisesti sanotaan, että halvaantuneeseen yläraajaan ei tule liikettä, jos sitä ei ole siihen tullut ensimmäisen vuoden aikana. Joskus näin on sanottu jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Haluaisin tuoda esille, että mahdollisuus on olemassa. Se vaatii älyttömästi työtä ja valmiuspohjaista harjoittelua, mutta käden toimintakyvyn kuntoutuminen on mahdollista, vaikka olisi kulunut jo vuosia aivovauriosta. Kurkkaa elävä todiste siitä tästä linkistä löytyvästä videosta: https://www.terapiaperhonen.com/vasa-concept/

Tukeutumisella halvaantuneeseen käteen, kannattaa aloittaa harjoittelu.

Valmiuspohjainen harjoittelu tarkoittaa sitä, että ollaan kiinnostuneita liikkeen taustalla olevista tekijöistä. Siitä, että aivot tulevat tietoiseksi halvaantuneesta kädestä kokonaisuudessaan ja siellä alkaa kulkemaan informaatiota. Teoreettisesti puhutaan yläraajan liike- ja asentotunnon eli proprioseptiikan sekä tuntoaistin harjoituksista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kädellä tehdään painovoiman vastaista työtä esim. konttausasennossa. Se, että aivot alkavat tulemaan tietoiseksi halvaantuneen käden olemassa olosta, niin käytännössä kädessä lisääntyvät; verenkierto, solujen sisäiset toiminnat, nestekierto ja jopa luun tiheys voi lisääntyä. Näistä asioista harvoin puhutaan, mutta tunnustelkaa, onko halvaantunut käsi yhtä lämmin kuin terve käsi? Säilyykö käsi yhtä lämpimänä myös ulkona? Nestekierrosta hyvänä esimerkkinä on turvotus, koska nestekierto ei ole yhtä vilkasta kuin terveessä kädessä. Solujen sisäisiä toimintoja on esimerkiksi lihassoluissa ja kun lihaksia ei käytetä, niin myös solujen toiminnot vaimenevat. Näiden lisäksi halvaantuneissa käsissä on usein alkavaa tai edennyttä osteoporoosia, koska luut eivät ole saaneet tärähdyksiä tai muita signaaleja siitä, että niiden on tärkeää olla olemassa ja vahvoina.

Käden toimintakyvyn edistymistä seurataan mm. sormien puristusvoimamittarin avulla.

Kun käteen saadaan nämä pohjatekijät kuntoon ja liikeradat autettuina auki, niin lihaksille tulee mahdollisuus aktivoitua. Kädessä tapahtuu siis hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille. Yleensä liike tulee ensin esille painovoiman vastaisesti tehtynä ja vasta tämän jälkeen automaattinen liike (vahingossa tein) ja lopuksi tietoisesti tehty liike.   

Vaikka kädessä tapahtuu hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille, niin silti emme voi ennustaa, mitä tämä tarkoittaa ajallisesti. Tärkeintä onkin huomata kaikki pienet merkit edistymisestä, koska ne motivoivat jatkamaan ja sitten, kun asioita katsoo, vaikka vuoden aikajaksolla, niin onkin tapahtunut asioita todella paljon.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja, Vasa Concept-kouluttaja

Riinan ajatuksia neurologisesta kuntoutuksesta

Minulla on ilo työskennellä fysioterapeuttina Terapiaperhosen rautaisessa tiimissä, jossa olen päässyt jatkamaan fysioterapiaa neurologisen kuntoutuksen parissa. Suhteeni neurologiseen kuntoutukseen on ollut kovin monisyinen; opiskeluaikana koin neurologisen kuntoutuksen hyvin kaukana siitä, minkä parissa koskaan ikinä haluaisin työskennellä. Päädyin kuitenkin työharjoitteluun kuntoutuskeskukseen, jossa olin kuusi viikkoa vaikeavammaisten työyksikössä. Ensimmäisen viikon aikana oli pää pyörällä kaikesta tiedon tulvasta ja jo toisella harjoitteluviikolla olin täydessä työn touhussa neurologisten kuntoutujien parissa. Imin kaiken tiedon itseeni ja sain kokea kuinka monipuolista kuntoutus onkaan. Harjoittelun jälkeen olin aivan varma siitä mihin haluan fysioterapeuttina panostaa valmistuttuani. Niinpä ensimmäinen työpaikkani olikin neurologisen kuntoutuksen parissa, jossa viihdyin ensimmäiset työvuoteni.

Tiellä auringon pilkahdus

Välillä tein töitä mm. vanhustyön parissa, mutta jälleen olen päässyt jatkamaan työtä neurologisen kuntoutuksen parissa.  Olen päässyt perehtymään Vasa Concept- menetelmään, jossa pyritään harjoittamaan ja uudelleen muokkaamaan aivoja. Esimerkiksi toispuolihalvauksen jälkeen harjoituksissa kuormitetaan halvaantunutta puolta kehosta, jotta aivoille saataisi runsaasti liike- ja asentotuntoaistimuksia halvaantuneelta puolelta kehoa. Muun muassa liike- ja asentotuntoaistimusten myötä aivot oppivat uudelleen hermottamaan kehon halvaantunutta puolta.

Ensireaktiona toki oli spekulaatio, mutta vahvat kuntoutujien kokemuksiin/edistymisiin perustuvat näytöt puhuivat puolestaan ja saivat mielenkiinnon heräämään. Aikaisemmin työssäni olen toteuttanut fysioterapiaa oppikirjojen mukaani. Perinteinen fysioterapia ei kuitenkaan tartu suoraan ongelmaan ja pyri ratkaisemaan sitä. Vasa Concept- harjoitteissa keskitytään täysin heikompaan puoleen kehossa – toisin sanoen käydään suoraan ongelman kimppuun. Alku voi olla haasteellista, mutta edistysaskeleet ovat suuria.

IMG-20160829-WA0002

Tällä hetkellä koen, että olen viimein saanut neurologiseen kuntoutukseen työkalun, jonka avulla asiakas kokee onnistumisia ja kuntoutus edistyy. En väitä, että meille koulussa annetut eväät olisivat jotenkin huonot – työ tekijäänsä opettaa. Menetelmiä fysioterapiassa on lukuisia. Yksi sopii toiselle, toinen toiselle. Vasa Conceptin avulla on saatu mahtavia tuloksia aikaan ja rimaa voi aina kohottaa korkeammalle. Tässä sääntöjen ihmeellisessä maailmassa kuitenkaan ei painoarvoa anneta uusille menetelmille, johon ei ole virallista tutkimustaustaa, mutta hyvin monesta vanhastakin fysioterapian harjoitteesta puuttuu tutkimusnäyttö. Vasa Conceptiin liittyen asiakastapauksia on kuitenkin raportoitu useita – kokemus puhuu siis puolestaan. Fysioterapeuttina koen, että olen saanut valtavan suuren eväskorin työhöni, johon riittää tarvittaessa välineeksi pelkkä jumppamatto. En osaa kuvitella enää palaavani siihen vanhaan ”kaavaan”, jota olen kuntoutuksessa noudattanut. Avoimin mielin hyppään uuteen maailmaan ja onnistumisista innostuneena jatkan uuden työvälineen käyttöä kuntoutuksen parissa.

Riina Heinonen

Fysioterapeutti AMK

Erityisen kiinnostuksen kohteina neurologinen kuntoutus, äitiysfysioterapia ja lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutus.

Ajanvaraus netistä tai soittamalla 050 410 2112

 

terapiaperhonen-logo-60
Kuva Riinasta

Kysy Vasa Conceptista osa 1

Nyt on aika lisätä tuntemusta Vasa Conceptista ja kaikkea mahdollista saa kysyä. Mielelläni kirjoitan monta vastausblogia.

 

1. Onko Vasa Conceptista hyötyä?

Tähän mennessä ei ole tullut vastaan ketään, joka ei olisi hyötynyt. Tästä blogista voi katsoa, mitä hyötyjä kuntoutujat itse ovat havainneet parin viikon harjoittelun seurauksena. Hyötyä näyttää tulevan kokonaisvaltaisesti. Motoriikan lisäksi ollaan havaittu kuntoutujien hyötyvän myös neuropsykologisten oireiden lievittymisenä ja tuntoaistin sekä liike- ja asentotuntoaistin edistymisenä. Kaikella tällä edistymisellä on luontaisesti vaikutusta myös mielialan piristymiseen. Toki hyötyjen saavuttamiseksi kuntoutujan tarvitsee myös tehdä harjoituksia arjessaan.

 

2.  Eroaako se mitenkään perinteisestä neurologisesta fysioterapiasta?

Kyllä eroaa paljonkin. Tässä vain tiivistetysti eroavaisuuksista. Kaikki harjoitukset tehdään aivot ja keho suhteessa painovoimaan. Jokaisessa harjoituksessa tulee painopistereaktio kehon halvaantuneen puolen raajoista. Harjoituksissa kehon halvaantunutta puolta kuormitetaan niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Kävelyä ei harjoitella erillisenä toimintona vaan kehon halvaantuneen puolen valmiutta kävelyyn eli harjoituksessa kehon halvaantunut puoli tekee enemmän työtä kuin se kävelyharjoitteessa tekisi. Päivittäisiä toimintoja ei harjoitella erikseen, koska vältetään huonolaatuisten massaliikkeiden toistoa arjessa. Valmiuttta toimintoihin harjoitetaan ja pidetään erittäin tärkeänä sitä, että liike syntyy automaattisena liikkeenä kuten terveellä ihmisellä. Nilkka tai rannetukia yms. ei käytetä vaan harjoituksissa tulee toiminnallista venyttelyä ja aktivointia kyseisille nivelalueille, jolloin liikeradat kestävät paremmassa kunnossa kuin tukien kanssa. Nämä tiivistykset saattavat herättää lisäkysymyksiä, joita mielellään otetaan vastaan. Tässä videossa kuntoutujien kertomana asiasta.

 

3. Soveltuuko Vasa Concept vain lievästi aivovammautuneille?

Vasa Concept soveltuu kaikenlaisien aivovaurion saaneille. Mitä vaikeampi vamma, mitä isommat motoriset vammat ja spastisuus, niin sitä suurempi tarve näille harjoituksille on. Näin näköhavaintona voisin todeta, että nämä harjoitukset toimivat paremmin spastisuuden lievittämiseksi kuin nivelten liikeratojen passiivinen venyttely tai hieronta. Samaa ovat todenneet myös kuntoutujat. Toisaalta myös lievästi vammautuneet ovat kokeneet saavansa paljonkin edistymistä. Tästä olisi mielenkiintoista kerätä tietoja laajemmalle tutkimukselle.

 

4. Miksi Vasa Concept harjoitukset aloitetaan rajusti?

Tämä kysymys on tullut kuntoutujalta, mutta tämä herätti myös kysymyksen näin ammattilaisena, että miksi pidetään rajuna sitä, että ihminen on lattialla risti-istunnassa, konttausasennossa, polviseisonnassa tai kyykyssä? Eikös nämä ole ihmisen luonnollisia asentoja? Tämä ehkä kertoo myös Vasa Conceptin ja perinteisen kuntoutuksen eroavaisuuksista. Ajatellaan että, vaikka ihminen on halvaantunut, niin hänen kehossaan on mahdollisuus siihen mihin muillakin, kun häntä avustetaan oikein. Ihmistä ei ole luotu makaamaan sängyssä, vaan toimimaan. Ja toisaalta aivot heräävät tehokkaasti, kun kuntoutuja laitetaan arjesta poikkevaan, mutta luonnolliseen asentoon, jolloin edistymistäkin voi nähdä nopeasti.

 

5. Onko Vasa Conceptista tutkittua tietoa?

Itse Vasa Concept kuntoutusmuodosta ei ole tietääksemme tehty kaksoissokkotutkimusta tmv., mutta toki Vasa Concept -harjoitteiden osa-alueista on tutkittua tietoa sekä raportoitu asiakastapauksia (case study). Mielellämme tekisimme yhteistyötä kaikkien alueiden tutkijoiden, neurofysiologien ja neuropsykologien kanssa laajasta ja kattavasta tutkimuksesta. Harjoitteissa ei ole mitään, mitä ei voisi perustella fysio- tai toimintaterapeuttisesti tai terveellä järjellä. Kuntoutujien, heidän läheistensä ja terapeuttien havaitsemat edistymiset puhuvat puolestaan.

 

Kysy Vasasta osa 1

6. Sattuuko harjoitukset?

Joskus sattuu ja joskus ei. Jos nivelalue on ollut jähmettyneenä paikalleen pitkän aikaa, niin alussa liikuttelu sattuu. Aivan kuten jos murtuneesta raajasta otetaan kipsi pois… sitä sattuu kunnes liikeradat ovat ennallaan. Mitä useammin harjoituksen pystyy toistamaan, niin sitä nopeammin liikerata palautuu ja kipu poistuu. Liikeratojen palauttuminen on myös valmius sille, että raajaan voi tulla lihasten aktivaatiota. Voin kuvitella myös spastisuuden (lihasten voimakkaan jäykkyyden) sattuvan ja näiden harjoitusten myötä se vähenee. Joten kannattaako kokea harjoituksen aikana kipua, jotta pitkässä aikaikkunassa ei enää koskisi? Vasa Concept -harjoituksilla on saatu myös hyviä tuloksia olkapääkipujen (subluksaatio tmv.) vähentymiseksi. Toki jos päättää tulla kuntoon nopeasti ja harjoittelee useamman tunnin päivässä, niin tämähän voi aiheuttaa myös urheilijoille tuttua lihaskipua. Harjoituksia on myös onnistuneesti sovellettu kevyemmäksi kipuherkille kuntoutujille, jolloin tulokset tulevat hitaammin, mutta ilman kipua.

 

7. Mistä Vasa Concept on peräisin?

Vasa Concept on fysioterapeutti ja kliininen asiantuntija Rajul Vasan innovaatio. Hän on opiskellut Intiassa ja Sveitsissä sekä hän on kierrellyt ympäri maailmaa yrittäen selvittää, miten halvaantunut ihminen saataisiin kuntoutettua takaisin ennalleen. Hänelle ei riittänyt kuntoutustulokseksi kuntoutuminen keppikävelijäksi tai yhdellä kädellä toimijaksi. Vaan hän on tehnyt elämäntyönsä sen eteen, jotta olisi keino, jolla aivovaurioiset kuntoutuisivat täysin ennalleen. Tämä keino on nimeltään Vasa Concept, jonka taustalla tieteellinen teoria. Lisää Rajul Vasasta voit lukea täältä.

 

8. Liittyykö Vasa Conceptiin uskonto?

Ei liity millään tavalla. Ihan sulassa sovussa on useampi uskontoryhmä keskenään harjoitellut Vasa Concept – kuntoutusleireillä. Pidetään tärkeänä jokaisen auttamista, kunnioittamista ja yhdessä tekemistä. Kuntoutuksessa jokainen auttaa toisiaan parhaan kykynsä mukaan.

 

9. Paljonko harjoituksia tarvitsee tehdä?

Tähän voisi esittää vastakysymyksenä, että kuinka paljon ja nopeasti haluat kuntoutua? Yleensä edistymistä tulee, vaikka tekisit harjoituksia vain kaksi tuntia viikossa, mutta tällöin edistyminen on hidasta. Jos olet janoinen oman kuntoutumisesi suhteen niin suosittelen harjoitusten tekoa jokainen arkipäivä aamu- ja iltapäivästä.

 

10. Miten voi aloittaa Vasa Concept -harjoittelun?

Parhaiten pääset alulle menemällä tai varaamalla etäterapia-ajan Vasa Conceptiin perehtyneelle fysio- tai toimintaterapeutille. Heidät löydät täältä. Vasa Concept Global ry -yhdistys järjestää myös Vasa Concept -kuntoutusleirejä, joiden ohjelmallinen osuus on ilmainen kuntoutujille.

 

Kysy Vasa Conceptista osa 2 on tulossa. Lähetä oma kysymyksesi mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com

 

 

Mari Tynkkynen, toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Yhteistyötä Vasa Conceptin kanssa 2015 alkaen

terapiaperhonen-logo-60

Toiminta, taidot vai valmiudet

Ihmisellä pitää olla valmius liikuttaa kättään, jotta hänellä on taito tarttua ja kyky toimia eli juoda kahvia kupista.

Valmiudet, taidot, toiminta

Koulussa opetettiin, että tekemällä toimintoja, kävelyn ja taitotason harjoituksia, niin aivovauriokuntoutuja kuntoutuu. Mutta ajatukset tuon suhteen ovat muuttuneet 180 astetta toiseen suuntaan Vasa Concept -kuntoutujien kuntoutustustulosten myötä. Tällä hetkellä ajattelen toiminta ja taitotason harjoitusten olevan näkyvän oireen harjoitusta, ei sen taustatekijän. Aikuinen ihminen, toiminnallisella historialla, hän kyllä tietää, miten laitetaan pyykit kuivumaan tai tehdään ruokaa. Ongelma on siinä, että aivot eivät enää anna käskyä oikein toimintaan nähden, valmiudet puuttuvat taustalta. Ruuanlaiton harjoittelu auttaa kyllä ihmistä, joka ei tiedä miten ruokaa laitetaan, mutta on erittäin paljon tehokkaampia keinoja mm. toiminnanohjauksen, kaksikätisen toiminnan ja muistin harjoitteluun.

 

Kun kuntoutetaan valmiuksia, niin kuntoutujan ei tarvitse harjoitella toimintoja erikseen vaan hän toimii automaattisesti toiminnallisen historiansa pohjalta. Tällöin vältetään myös huonot liikemallit ja niistä seurautuvat ongelmat. Valmiuksien kuntouttamisen myötä kuntoutujalle tulee taidot ja toiminta täysin automaattisesti ja hyvin liikemallein. Kävelynkin suhteen mietin monesti voisiko tuloksia saada nopeammin kävelyn valmiuksia kuntouttamalla kuin kävelyä toimintona. Varsinkin jos valmiuksien kuntoutus aloitettaisiin välittömästi sairaalassa. Vasa Concept -kuntoutusmuodossa kehon halvaantunut puoli laitetaan painovoiman vastaiseen työhön, jolloin aivoille ei jää muuta tehtävää kuin alkaa hermottaa kehon halvaantunutta puolta, kun toistoja tulee riittävästi. Eli hoidetaan oireen sijaan taustatekijää ja hoidetaan valmiudet kuntoon, jotta kuntoutuja on valmis kaikkeen toimintaan.

 

Jännä juttu tässä on ollut se että, kun toiminnan kuntouttamisen sijaan on alettu kuntouttaa valmiuksia taitoihin ja toimintoihin, niin tulokset ovat olleet mullistavia. Vasa Concept -harjoitukset ovat antaneet erittäin merkittäviä edistymisiä myös vuosia aivotapahtuman jälkeen. Valmiudet ehkä siis avaavat enemmän aktiivisuuden ovia?

20180907_1040013

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Terapiaperhonen Oy

terapiaperhonen-logo-60

Haussa yhteistyökumppaneita tutkimukseen

Vasa Concept on fysioterapeutti Rajul Vasan kehittämä kuntoutusmenetelmä aivovaurioituneille, cp-vammaisille ja selkäydinvammautuneille. Kotimaansa Intian lisäksi Rajul Vasa on suorittanut opintoja myös Rehabilitation Clinic Valensissa ja Centre Hermitage Bad-Ragazissa Sveitsissä. Rajul Vasa haluaa kuntoutujien palaavan yhtä toimintakykyiseksi kuin he ovat olleet ennen vammautumista, toimien automaattisten liikkeiden pohjalta. Vasan mukaan kuntoutuksessa pitäisi keskittyä lihasten kuntouttamisen sijaan informaation lisäämiseen aivoille/selkäytimelle kehon halvaantuneelta puolelta.

 

Aivovaurion jälkeen kehon halvaantuneelta puolelta ei yleensä tule riittävästi liike- ja asentotuntoaistimuksia. Kuntoutuja voi alkaa kompensoida tätä käyttämällä näkö- ja tuntoaistia. Tämän lisäksi haasteena on myös kehon massakeskipisteen hallitseminen pääasiallisesti vain kehon terveellä puolella, kuten yksipistekepillä kävellessä. Edellä mainittuihin tottuminen voi tehdä tästä pysyvän tavan aivoille, jolloin tapahtuu negatiivista adaptaatiota ja epänormaalista on tullut kuntoutujalle normaalia. Vasa Concept -harjoitteiden myötä pyritään purkamaan tämä negatiivinen adaptaatio antamalla aivoille paljon informaatiota kehon halvaantuneen puolen käytöstä suhteessa painovoimaan. Vasa Concept -menetelmässä keskitytään siis etenkin kehon massakeskipisteen hallinnan uudelleen opetteluun kehon halvaantuneella puolella sekä informaation lisäämiseen halvaantuneista raajoista, hyödyntäen etenkin liike- ja asentotuntoaistimuksia.

 

Käytännön harjoitteissa kuntoutuja varaa painoaan kehon halvaantuneelle puolelle mahdollisimman erilaisissa asennoissa ja suurin toistomäärin. Harjoitukset aktivoivat samalla aivojen suojareaktioita ja siten lihasten reagointia maan vetovoimaan. Harjoitteissa on tärkeää avustaa oikein, jotta kuntoutuja yrittää hallita asentoansa itse eikä voi hyödyntää avustajan painopistettä. Useisiin harjoituksiin sisältyy myös toiminnallista venyttelyä. Vasa Concept -menetelmässä yritetään myös minimoida kaatumisen tai oman edistymisen päättymisen pelko. Vasan mukaan aivojen plastisuus jatkuu, ja kuntoutuminen on mahdollista myös vuosia vammautumisen jälkeen.

 

Vasa Concept eroaa perinteisestä kuntoutuksesta myös siinä, että kävelyä tai toimintoja ei erikseen harjoiteta, vaan kuntoutuja kävelee ja toimii, kun hänellä on siihen tarvittavat taidot ja valmiudet. Tällöin vältetään myös kompensatorinen kävely/toiminta ja kaatumisen pelko. Kuntoutujat tapaavat terapeuttia ryhmässä ja tekevät yksilöllisiä harjoituksia avustajien kanssa ammattilaisen samalla ohjeistaessa. Harjoituksia suositellaan tekemään jokainen arkipäivä itsenäisesti tai avustajan kanssa.

 

Kuvissa kuntoutujien kokemia edistymisiä vuoden 2016 Savonlinnan leiriltä.

Vasakokemukset 1
Vasakokemukset 2

Vasa Concept -harjoittelun myötä on saatu merkittäviä ja yllättäviä kuntoutustuloksia, verrattuna perinteiseen neurologiseen kuntoutukseen, jopa vuosia vammautumisen jälkeen. Tuloksia on havaittu motoriikassa, kuntoutujien puheessa ja toiminnassa, neuropsykologisten ja kielellisten oireiden vähenemisenä. On tärkeää tutkia Vasa Concept -menetelmän tehokkuutta ja harjoitusten vaikutustapaa aivoissa. Tämän hetkiset tulokset motivoivat ja antavat ennusteen, että tämän kuntoutusmenetelmän avulla yhteiskunta voisi säästää rahaa. Miten menetelmän suhteen olisi hyvä edetä, jotta tästä olisi nopeasti yhteiskunnallista hyötyä?

 

Haussa on yhteistyökumppaneita tutkimaan millaisia tuloksia Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän avulla saadaan aikaan sekä mitä neurofysiologisia reittejä aivot käyttävät, jotta näin merkittävät tulokset ovat mahdollisia. Yhteistyöstä kiinnostuneita pyydän ottamaan yhteyttä mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com tai 040 748 5390

terapiaperhonen-logo-60

Terapiaperhonen Oy, Savonlinna ja Mikkeli

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

mari.tynkkynen@terapiaperhonen.com, 040 748 5390

Lirahtiko housuun?

Muistan, kun useita vuosia taaksepäin saimme tuttavaltamme trampoliinin. Olin tuolloin jo kahden lapsen äiti; esikoinen oli viiden vanha ja kuopus vaille kahden. Tytär oli trampoliinista innoissaan ja halusi tietenkin äidin mukaan hyppimään. Innoissani kiipesin trampoliiniin ja ajattelin tyttäreni iloksi kokeilla muutamaa hassutteluhyppyä, joita omassa lapsuudessani oli tapana tehdä. Aloin hyppiä, pikkuhiljaa korkeammalle. ”Voi hitto!” pääsi suustani, kun tunsin, että jotain lirahti housuuni. Tuo ”jotain” oli pissaa, vaikka omasta mielestäni minulla ei ollut edes pissahätä. Ou nou, mitäs nyt?

 

Jopa puolella naisista on jonkinasteista satunnaista virtsankarkailua. Virtsankarkailulle altistavia tekijöitä ovat mm. raskaus ja synnytys, synnytysvauriot, hormonaaliset syyt, ikääntyminen, elintavat, lääkehoito sekä monet muut tekijät. Virtsankarkailua on eri tyyppisiä: ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi sekä sekamuotoinen inkontinenssi. Lisäksi on ylivuotoinkontinenssi, jolloin rakko täyttyy ja venyy niin, ettei se pysty tyhjentymään kunnolla.

 

Tyypillisimmin ponnistusinkontinenssissa housuun lirahtaa muun muassa yskähtäessä, aivastaessa, naurun pyrskähdyksissä sekä hyppiessä, juostessa ja muutenkin fyysisessä rasituksessa. Pakkoinkontinenssissa puolestaan on enemmänkin kyse vessakäyttäytymisestä ja -tavoista. Esimerkiksi kauppaan tai lenkille lähtiessä vessassa täytyy käydä tikistämässä edes kolme tippaa pissaa ennen kuin astuu ovesta ulos, ettei vaan pissahätä yllätä. Tiedät myös tarkalleen, missä lähimmät vessat kaupungilla sijaitsevat, jos vessahätä yllättää. Saatat myös huomata rajoittavasi nesteiden nauttimista, jos olet lähdössä jonnekin. Sekamuotoisessa inkontinenssissa on oireita näistä kahdesta yllämainitusta.

 

Housuun lirahtamista ei kuitenkaan kannata hävetä. Vaikka virtsankarkailuun on olemassa erilaisia inkontinenssisuojia sekä välineitä, ei niiden varaan tarvitse kuitenkaan jäädä. Omaharjoittelun merkitys on hyvin suuri inkontinenssin hoidossa. Elintavoissa pienet muutokset voivat olla merkittäviä askelia inkontinenssin hoidossa.

Lantionpohjanlihaksistoa kannattaa huoltaa ja harjoittaa helpoilla kotiharjoitteilla. Harjoittelu useasti arjen kiireessä unohtuu, sillä eihän lantionpohja ole näkyvä lihaksisto. Arjen kiireestä löytyy kuitenkin varmasti aikaa vartin verran harjoitteluun, esimerkiksi autolla ajaessa, kotitöitä tehdessä tai vaikka illalla tv:tä katsellessa. Jos kuitenkin lantionpohjan lihaksisto on hukassa, tunnistamiseen ja harjoitteluun kannattaa hakea apua osaavalta fysioterapeutilta. Terapeutin avulla voi tutustua myös biopalauteharjoitteluun sekä erilaisiin lantionpohjan harjoitteluun tarkoitettuihin apuvälineisiin. Tiesitkö muuten, että lantionpohjan lihakset mahdollistavat seksuaalisen mielihyvän tuntemusten välittymisen? Tutkimuksetkin sen kertovat, että vahvat lantionpohjan lihakset ovat yhteydessä orgasmin voimakkuuteen 😉

 

Riina Heinonen, fysioterapeutti AMK

Terapiaperhonen Oy, Mikkeli ja Savonlinna

Item added to cart.
0 items - 0,00