Mies! Lantionpohja on myös siulla!

Julkaisimme vastikään naisten lantionpohjasta kertovan blogitekstin lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneen fysioterapeutti Riinan kanssa. Jäin siitä pohtimaan, että kylläpä sitä naisten lantionpohjaa paljon aina joka paikassa rummutetaan. Kyllähän se synnytys ja lapsen teko on naisten kohdalla usein isoimpia asioita, mitkä lantionpohjan toimintahäiriöitä aiheuttavat, mutta eipäs nyt unohdeta meidän mieskuntaa.

Miesten lantionpohjan lihakset ja niiden huolto on ollut vähällä huomiolla vähän kaikkialla ja internetistä ei tahdo oikein löytää tietoa, mistä on kyse ja miten harjoitella. Lantionpohja kuitenkin muodostaa pohjan meidän tukirakenteille ihan samalla tavalla miesten kropassa kuin naisillakin. Lantionpohjalla on iso rooli monessa terveyttä ja hyvinvointia edistävässä asiassa eikä vähäpätöisimpänä ole ollenkaan seksuaalinen mielihyvä.

Lantionpohjan lihasten tehtäviin kuuluvat mm. virtsan ja ulosteen pidättäminen sekä seksuaalisen mielihyvän toiminnot. Miesten kohdalla tämä tarkoittaa varsinkin erektion ja siemensyöksyn säätelyä. Lantionpohjan lihaksia vahvistamalla voidaankin osaltaan ennaltaehkäistä erektioon ja siemensyöksyyn liittyviä toimintahäiriöitä. Lihasten hyvällä hallinnalla pystytään siis muun muassa pitkittämään siemensyöksyn tulemista, joka voi auttaa lemmenleikkeissä mukavasti.

Miesten yksiä yleisimpiä terveyteen liittyviä haasteita ovat eturauhasen sairaudet. Myös erilaiset leikkaukset ja operaatiot mm. eturauhasen alueella vaikuttavat huomattavasti lantionpohjan lihaksistoon. Kun puhutaan ikääntymisen tuomista haasteista, ikä toimii samalla tavalla miesten kuin naistenkin kohdalla. Lihaksiston kunto heikkenee ja lihasmassa vähenee. Se aiheuttaa miehillä myös erektiohäiriöitä ja virtsan- ja ulosteen karkailua, mikäli lantionpohjan lihaksisto pääsee heikkenemään huomattavasti. Erektiohäiriöön ei siis aina kannata vain käydä hakemassa sinistä pilleriä, vaan myös huomioida lantionpohjan treeni.

Mikäli kärsit virtsankarkailusta, erektio-ongelmista tai alaselkäkivuista, voi olla että lantionpohjalihaksesi ovat treeniä vaille. Helpoin testi on tunnistaa omia lantionpohjalihaksiasi sormitestillä: Sormet asetetaan välilihan alueelle kivesten ja peräaukon väliin ja lihaksia supistetaan. Kun tuntee, että lihas kovettuu ja nousee ylöspäin, ja samalla peniksen tyvi ja kivekset hiukan kohoavat ylöspäin, on lihassupistus oikea. Monilla vain peräaukon seutu supistuu. Harjoitellessa olisi tarkoitus löytää supistus myös peniksen tyveen saakka. Myös miesten kohdalla kireistä lantionpohjan lihaksista johtuva kipuoireyhtymä on yllättävän yleistä. Se aiheuttaa kipua ja särkyä lantion alueella. Kipu voi heijastua kiveksiin, nivusalueelle tai penikseen. Oireyhtymään voi liittyä myös yliaktiivisen rakon oireita.

Jos olet epävarma, miten harjoituksia tehdä tai tunnistatko ollenkaan lihaksiasi, kannattaa varata aika fysioterapeutin vastaanotolle.

FYSIOTERAPIA

Niin naisten kuin miestenkin kohdalla lantionpohjan tutkiminen tapahtuu samalla kaavalla. Lantionpohjan fysioterapiassa kartoitetaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ja elintavoista. Terveelliset elämäntavat tukevat lantionpohjan hyvinvointia. Asiakkaan kanssa käydään yhdessä läpi lantionpohjan lihaksistoa ja kuinka lihasten tulisi supistua. Oirekuvan selvityksen ja haastattelun jälkeen tehdään silmämääräinen arvio lantionpohjan toiminnasta. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi lantionpohjan lihassupistuksen ja sen voimakkuuden. Lihasten toiminnan arviointiin menetelminä voidaan käyttää palpointia sekä EMG-mittauslaitetta.

 

EMG ja elektrostimulaatio lantionpohjan harjoittelussa

Lantionpohjan lihastoimintaa voidaan arvioida EMG-laitteella. Sillä mitataan lihasten motoristen yksiköiden aktiivisuutta eli sähköistä jännitettä mikrovoltteina. Mittauksessa käytetään peräaukkoon laitettavaa elektrodia. Mittauksen tavoitteena on parantaa lihaksen supistus- ja rentoutuskykyä samalla kehittäen lihaksen hallintaa. Lihassupistuksen ja levon välille tulisi saada mahdollisimman suuri ero.

Mittausarvoja verrataan asiakkaan omiin mittausarvoihin ja niiden muutosta seurataan, sillä lantionpohjan EMG-mittauksessa ei ole tieteellisesti todistettuja viitearvoja.

Mittauksessa voidaan seurata lepoa sekä lantionpohjan reagointia esim. yskäisyyn. Lisäksi voidaan ohjata oikeanlaiseen lihassupistustekniikkaan. Mittausta voidaan tehdä erilaisissa asnnoissa; selinmakuulla, istuen, seisten tai seisomaan noustessa ja kävellessä.

Lantionpohjan harjoittelussa voidaan käyttää apuna myös elektronista sähköstimulaatiota, joka mm. vahvistaa heikentyneitä lihaksia. Sillä voidaan tehostaa heikentyneiden lantionpohjan lihasten tunnistamista, vaikuttaa spontaaniin aktivoitumiseen sekä parantaa lihassupistuksen ajoitusta. Sähköstimulaatiota voidaan käyttää myös kipujen hoitoon.

 

Lantionpohjan harjoittelu

Harjoittelussa on tärkeää lähteä liikenteeseen oikeanlaisella lihassupistustekniikalla. Yhdessä terapeutin kanssa käydään läpi oikeanlaiset harjoitteet. Lantionpohjan fysioterapiassa on tärkeää, että asiakas sitoutuu omaharjoitteluun, sillä tulokset eivät tule itsestään. Perusharjoittelussa käydään läpi maksimi-, nopeus- sekä kestävyysvoimaharjoituksia. Harjoittelussa voidaan käyttää myös mm. elektrostimulaatiolaitetta. Lantionpohjan harjoittelu voidaan yhdistää myös toiminnallisiin harjoituksiin, kuten kyykkyihin. Myös arjessa olisi hyvä huomioida lantionpohjan supistus esim. taakkoja nostaessa. Lantionpohjan aktivointi herättää keskivartalon syvät lihakset tukemaan mm. selkärankaa.

Fysioterapeutin vastaanotolle voit varata ajan esimerkiksi nettiajanvarauksen kautta osoitteesta www.nettiajat.fi/1825

Henna Kekkonen

Seksuaaliterapeutti

050-3447864

henna.kekkonen@terapiaperhonen.com

 

Riina Heinonen

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti

050-4102112

riina.heinonen@terapiaperhonen.com

 

Nainen – Treenaa lantionpohjasi kuntoon!

Lantionpohja muodostaa pohjan meidän koko kropalle. Lihakset vaikuttavat virtsan- ja ulosteenpidätyskykyyn, ryhtiin, hengitykseen ja seksuaaliseen mielihyvään. Lantionpohjan lihaksia kannattaa treenata iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Yleisin oire lantionpohjan lihasten heikkoudesta on virtsankarkailu. Jos lirahtaa yskiessä tai aivastaessa tai ei ehdi aina vessaan ajoissa, voi vaiva johtua lantionpohjan lihastoiminnan heikkenemisestä. Virtsankarkailusta kärsii hyvin monet ja siihen on saatavilla apua. Aina ensin kannattaa tutkituttaa lihasten toiminta lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneella fysioterapeutilla ennen kuin harkitaan mm. leikkaushoitoja.

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla ja iäkkäillä, mutta miesten kannattaa ajoissa kiinnittää huomiota lihasten kunnossa pitämiseen. Ikääntyminen, erilaiset sairaudet, leikkaukset ja naisille varsinkin synnytykset vaikuttavat lantionpohjan toimintaan ja sen hermotoiminnan häiriöihin.

Heikot lantionpohjalihakset myös vaikuttavat suolen toimintaan ja voivat aiheuttaa peräsuolen laskeumaa, pidätys- tai ummetusongelmia. Myös meidän koko kehon hallinnassa lantionpohjalla on oma merkityksensä. Huono ryhti voi juontaa juurensa aina heikkoon lantionpohjaan saakka.

Lantionpohjalihaksia kannattaa treenata jo ennen ensisynnytystä, sillä jos lantionpohjan hallitsee hyvin, siitä on hyötyä synnytyksen avautumis- ja ponnistusvaiheessa. Lihasharjoittelun myötä myös synnytyksen jälkeiset laskeumat ovat epätodennäköisempiä.

Seksuaalinen mielihyvä on yhteydessä vahvasti lantionpohjaan ja sen lihaksistoon. Orgasmit ovat lihasten supisteluja ja kun lihaksisto on vahva, myös orgasmi voi olla vahvempi. Virtsankarkailu saattaa estää seksiin heittäytymisen, jos pelkää sen karkaavan yhdynnän aikana. Toisaalta taas yhdyntäkivut ja kivut lantion alueella voivat juontaa juuriaan myös lihasjännitykseen ja kireään lantionpohjaan. Lisää yhdyntäkivuista saat tietää esimerkiksi edellistä blogitekstistä: https://www.terapiaperhonen.com/kun-seksi-sattuu/

Aina ei ole siis kyse siitä, että lantionpohjan lihakset ovat heikkoja. Tilanne voi myös olla, että lihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa ja jopa spasmissa, mitkä estävät jopa yhdynnän kokonaan.

Sairaudet ja leikkaukset saattavat vaikuttaa lantionpohjan toimintaan myös monella tavalla. Lantionpohja on vahvasti yhteydessä palleaan ja keskivartalon lihaksistoon ja jopa vatsanalueen suuret leikkaukset saattavat vaikuttaa lantionpohjaan saakka. Ongelmia voivat aiheuttaa myös Parkinsonin tauti, dementia, erilaiset neurologiset sairaudet kuten aivoinfarkti tai pitkään jatkunut diabetes. Myös raskasta nostelua vaativa työ tai hyvin raskas liikunta saattaa aiheuttaa painetta lantionpohjaan ja tällöin lantionpohjan lihasten toiminta on suuressa roolissa.

Lantionpohjaa kannattaa harjoituttaa läpi elämän. Ikääntyminen aiheuttaa lihasvoiman ja -massan vähenemistä ja nuorena aloitettu harjoittelu edesauttaa lihasten toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Tällöin myös harjoittelu on helpompaa myöhemmällä iällä, kun siihen on tottunut jo aiemmin. Täytyy myös muistaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa harjoittelua! Fysioterapeutin ohjauksen avulla myös ikäihmiset oppivat hyvin harjoittelun perusteet.

Lantionpohjan vaivat heikentävät merkittävästi elämänlaatua, eikä niitä kannata hävetä. Avun piiriin kannattaa aina hakeutua.

FYSIOTERAPIA

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti pystyy neuvomaan lihasten harjoittamisessa, mikäli itse ei tiedä mistä lähteä liikkeelle. Mikäli vaivat on merkittäviä arkea häiritseviä asioita, kannattaa joka tapauksessa käydä tutkituttamassa lihasten tilanne ammattilaisella. Joskus nimittäin voi olla tilanne, että vaiva johtuu lihasjännityksestä ja yliaktiivisuudesta. Tällöin esimerkiksi perinteinen jumppa ja kuulien avulla tehtävä treeni voi jopa lisätä vaivaa.

Lantionpohjan fysioterapiassa kartoitetaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ja elintavoista. Terveelliset elämäntavat tukevat lantionpohjan hyvinvointia. Asiakkaan kanssa käydään yhdessä läpi lantionpohjan lihaksistoa ja kuinka lihasten tulisi supistua. Oirekuvan selvityksen ja haastattelun jälkeen tehdään silmämääräinen arvio lantionpohjan toiminnasta. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi lantionpohjan lihassupistuksen ja sen voimakkuuden. Lihasten toiminnan arviointiin menetelminä voidaan käyttää palpointia sekä EMG-mittauslaitetta.

 

EMG ja elektrostimulaatio lantionpohjan harjoittelussa

Lantionpohjan lihastoimintaa voidaan arvioida EMG-laitteella. Sillä mitataan lihasten motoristen yksiköiden aktiivisuutta eli sähköistä jännitettä mikrovoltteina. Mittauksessa käytetään emättimeen tai peräaukkoon laitettavaa elektrodia. Mittauksen tavoitteena on parantaa lihaksen supistus- ja rentoutuskykyä samalla kehittäen lihaksen hallintaa. Lihassupistuksen ja levon välille tulisi saada mahdollisimman suuri ero.

Mittausarvoja verrataan asiakkaan omiin mittausarvoihin ja niiden muutosta seurataan, sillä lantionpohjan EMG-mittauksessa ei ole tieteellisesti todistettuja viitearvoja.

Mittauksessa voidaan seurata lepoa sekä lantionpohjan reagointia esim. yskäisyyn. Lisäksi voidaan ohjata oikeanlaiseen lihassupistustekniikkaan. Mittausta voidaan tehdä erilaisissa asennoissa; selinmakuulla, istuen, seisten tai seisomaan noustessa ja kävellessä.

Lantionpohjan harjoittelussa voidaan käyttää apuna myös elektronista sähköstimulaatiota, joka mm. vahvistaa heikentyneitä lihaksia. Sillä voidaan tehostaa heikentyneiden lantionpohjan lihasten tunnistamista, vaikuttaa spontaaniin aktivoitumiseen sekä parantaa lihassupistuksen ajoitusta. Sähköstimulaatiota voidaan käyttää myös kipujen hoitoon.

Lantionpohjan harjoittelu ja omahoito

Harjoittelussa on tärkeää lähteä liikenteeseen oikeanlaisella lihassupistustekniikalla. Yhdessä terapeutin kanssa käydään läpi oikeanlaiset harjoitteet. Lantionpohjan fysioterapiassa on tärkeää, että asiakas sitoutuu omaharjoitteluun, sillä tulokset eivät tule itsestään. Perusharjoittelussa käydään läpi maksimi-, nopeus- sekä kestävyysvoimaharjoituksia. Harjoittelussa voidaan käyttää myös elektrostimulaatiolaitetta tai muita apuvälineitä, kuten harjoituskuulia.

Omahoito on tärkeä osa lantionpohjan hyvinvointia. Terveellinen ja kuitupitoinen ruokavalio sekä liikunnan harrastaminen auttavat lantionpohjan kuntoutuksessa. Limakalvojen kunnosta huolehtiminen on tärkeää. Liiallinen pesu ja saippuan käyttö kuivattavat limakalvoja. Hoito- ja liukastusvoiteiden käyttö voi olla tarpeellista, jos limakalvot ovat kuivat ja ärtyneet. Myös alusvaatteiden materiaalilla sekä pyykinpesuaineilla on merkitystä limakalvojen hoidossa; keinokuidut ja voimakkaasti hajustetut pesuaineet voivat ärsyttää intiimialueita.

APUVÄLINEITÄ KÄYTTÖÖN

Lantionpohjan harjoitteluun on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, joista yleisimmät on geishakuulat. Geishakuulien sisällä on painavammat metallikuulat, jotka liikkuvat isomman pallon sisällä vapaasti stimuloiden verisuonistoa ja hermostoa. Palloja on erikokoisia ja erimuotoisia, on useampaa palloa kiinni toisissaan tai vain yksi. Pallojen aiheuttama mielihyvä ovat jokaisen naisen kohdalla aina yksilöllistä – jos sen kokee häiritsevänä tekijänä treeniin, kannattaa kokeilla pienempää kuulaa.


Geishakuulat ovat hieman isompia kuin pienemmät ja painavammat treenikuulat esimerkiksi BenWa-kuulat. Geishakuulilla yleensä harjoittelu on helpompi aloittaa. Yleisenä ohjenuorana on, että mitä pienemmät ja painavammat kuulat ovat, sitä enemmän tarvitaan lantionpohjan lihaksista voimaa ja kestävyyttä. Geishakuulissa on myös eripainoisia palloja, joita saa lisätä kun lihasten voima vahvistuu. Myös Svakomin setti on kätevä ja pitkäikäinen, jossa voi vaihtaa aina painavampaan ja pienempään, kun treenissä kehittyy. https://antishop.fi/shop/svakom-nova-kegel-harjoituskuulat-r6537

 

 

 

Kuulia on eri materiaaleja saatavilla, mutta puhdas silikoni on useimmiten hyvin turvallinen. Sisällä oleva pallo on yleensä nikkeliä, joten nikkeliallegisten kannattaa välttää geishakuulia, joissa on saumoja ja sisällä heiluva pallo on osin näkyvillä. Kumiallergisille sopii silikoni esimerkiksi. BenWa-kuulissa löytyy materiaaleina terästä sekä lasia. Lasisissa kannattaa huomioida, että mikäli kuula tippuu lattialle ja tulee särö, sitä ei tule missään nimessä käyttää enää. https://antishop.fi/shop/ben-wa-balls-or517054

 

 

ELVIE TRAINER

Terapiaperhosella oli myös testattavana tämän päivän teknologiaa hyödyntävä Elvie Trainer. Elvie yhdistää lantionpohjaharjoittelun sekä biopalautejärjestelmän bluetoothin kautta puhelimeen nähtäväksi. Elviessä tulee sovelluksen kautta nähtäväksi palautet suoraan reaaliajassa, kun supistat lantionpohjalihaksiasi. Emättimeen asetettava elektrodi keskustelee sovelluksen kanssa ja näytöllä on nähtävillä pallo, mikä pomppii supistusten tahdissa.

Sovellus tarjoaa 5 minuutin mittaisia harjoitusohjelmia. Puhelimen näytöltä näet ohjeet, mitä pitää tehdä ja millä nopeudella. Harjoittelun päätteeksi se kirjaa tulokset ylös ja näet näin siis aina, miten harjoitus meni suhteessa edelliseen kertaan. Kehittymisen siis voi nähdä, mikäli prosenttiluvut paranevat.

Elvie on verraton apuväline ja esimerkki, mihin teknologian avulla päästään. Kotona saa suoraan palautetta omasta treenistä!

Valitettavasti täytyy myös sanoa, että mikäli lantionpohjan toiminnassa on häiriöitä, kannattaa vielä Elvien hankintaa pohtia. Elvie jäi näytä lihasten rentoutumisen tilaa eikä alkutilannetta lihasten jännityksestä. Joskus lantionpohjassa on myös haasteita lihasten rentouttamisessa ja se voi provosoida ongelmatiikkaa. Samoin myös nopeustreeni oli liian nopea, mikäli lihasten rentoutus ei välissä onnistu. Nopeustreeni väärin tehtynä lihasten ylijännitystilassa vain lisää lihasten kireyttä.

Harjoituksissa ei myöskään ollut tasoja mistä lähteä. Aloittelija voi kokea kestävyystreenissä olevan viivan olevan aivan ulottumattomissa ja masentua näin koko harjoitteluun. Olisi hienoa, mikäli harjoittelussa olisi eri tasoja, jotta harjoittelu voisi edetä ja saada myös aloittelijana onnistumisen kokemuksia.

Elvie on mainio apuväline niille, ketkä tietävät ja tunnistavat lantionpohjaansa, ja haluavat saada palautetta kotona harjoitteluun. Treeniä on ehkä tehty jo aiemmin ja lantionpohjan toiminnassa ei ole suuria haasteita.

 

 

 

 

 

 

Lantionpohjan harjoitteluun tarkoitettuja kuulia on myytävänä Terapiaperhosen toimistoilla ja fysioterapeutin vastaanotolle voit varata aikaa esimerkiksi nettiajanvarauksen kautta osoitteesta: www.nettiajat.fi/1825

Kirjoittajat:

Henna Kekkonen

Seksuaaliterapeutti

050-3447864

henna.kekkonen@terapiaperhonen.com

Riina Heinonen

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti

050-4102112

riina.heinonen@terapiaperhonen.com

 

Perhonen ylpeänä julkaisee: Julisteet ja korttisarja seksuaalisuuden puheeksi ottoon ja keskusteluun.

Seksuaaliterapia terapeutti Henna Kekkonen

Toimintaterapiassa usein käytetään erilaisia kuvia ja tukikeinoja keskustelun avaukseen ja ylläpitoon. Seksuaalisuuteen liittyen yritin etsiä pitkään jonkinlaisia kortteja, kuvia tai sanoja, joita voisin käyttää oman työn tukena. Usein asiakas löytää sanoja ja rohkeutta puhua asioista, kun voi peilata sitä kuvaan tai konkreettiseen materiaaliin. Kortin hypistely voi tuoda rentoutta ja apua puhua vaikeista asioista. Mutta kahlattuani ja etsittyäni, totesin, että kuvamateriaalia ei seksuaalisuuteen liittyviin tunteisiin juuri ole. Tästä se idea sitten lähti.

 

Halusin toteuttaa neutraalit kuvat liittyen seksuaalisuuteen ja sen tunteisiin. Kuvissa minä näen joitain tunteita, toinen näkee toista. Vaikka kuvataiteilija Joni Ahosen kanssa kuvia suunniteltiin tiettyjen tunnesanojen pohjalta, kukaan muu ei kuitenkaan näe välttämättä niissä samoja tunteita, kuin minä. Jokainen peilaa aina näkemystään omista arvoistaan, taustoistaan ja historiastaan käsin. Kuvat haluttiin myös pitää mahdollisimman sukupuolettomina, jotta jokaisella olisi helppo samastua ja löytää sieltä jotain itselleen.

 

Kun pohdin, mitä usein neuvonnassa olen keskustellut asiakkaiden ja pariskuntien kanssa, keskustelussa ilmenee toiveita, pelkoja, positiivisuutta, halua, himoa … toiveita monelta kannalta. Joskus toivoisi jotain tunnetta lisää ja jostain haluaisi eroon. Siksi halusin kehystää kortit kolmella eri värillä, jotta keskustelun aikana pystyisin tarttumaan kaikkiin näihin kolmeen eri näkökulmaan – toiveisiin, negatiivisiin ja positiivisiin tunteisiin. Näitä värejä tietysti voi käyttää jokainen terapeutti ja neuvoja omassa työssään omalla tavallaan. Ei näihin ole sidottu sääntöjä tai ohjeita – käyttötapoja on niin monta, kuin on käyttäjääkin.

 

Lisäksi halusin samalla toteuttaa kuvat, joiden avulla pystyn luomaan sanattomasti luvan antoa ”perustoimintaterapiaan”. Toimintaterapiassa usein keskustellaan monenlaisista asioista liittyen arkeen ja perheeseen, mutta harvoin seksuaalisuus on kuitenkaan suoraan puheenaiheena. Kuten seksuaalineuvojan lopputyössänikin lukuisia tutkimuksia kahlattuani totesin, seksuaalisuuden puheeksi otto on todella kynnys kuntoutuksen alan ammattilaisilla. Ammattilaiset odottavat, että asiakas ottaa itse aiheen esille, mikäli siihen liittyviä ongelmia on, mutta asiakkaat odottavat taas ammattilaisen keskustelunavausta. Kun molemmat odottavat toiselta aloitetta, se jää tekemättä. Mutta luvan antoa keskustelulle voi tehdä sanattomasti ja huomaamattomasti. Odotustilan esitteet, julisteet ja lehdet esimerkiksi voivat antaa asiakkaalle vaikutelman, että kaikesta voi puhua. Tällainen pienikin luvan anto saattaa helpottaa paljon, ja murtaa jään asiakkaan ja ammattilaisen väliltä.

 

Tämän vuoksi suunnittelimme kaksi julistetta, joissa toisessa myös otamme kantaa erityisryhmien oikeuteen seksuaalisuuteen. Vammaisten ja vammautuneiden seksuaalisuus on iso tabu, josta ei edelleenkään uskalleta puhua tarpeeksi paljon.

 

Mielelläni kuulen kuvien ja julisteiden herättämistä tunteista, niiden käyttötavoista tai uusista ideoista!

Antoisia hetkiä keskustelun parissa!

 

Tilaukset ja tiedustelut

Henna Kekkonen

seksuaalineuvoja, toimintaterapeutti 

puh. +358 50 344 78 64

henna.kekkonen@terapiaperhonen.com

 

Hinnat sisältävät toimituskulut ja alv: n.

 

39 kortin korttipakka – 44e

          sisältää 13 erilaista seksuaalisuuteen liittyvää taiteellista kuvaa, joiden avulla voi helpottaa seksuaalisuuden puheeksi ottoa ja siitä keskustelua. Kortit on kehystetty kolmella eri värillä kuvaamaan negatiivisia ja positiivisia tunteita, sekä toiveita.

 

 

Minullakin on oikeus – juliste

          A3 koossa 10e

          A2 koossa 15e (Mikäli haluat toimitettavan rullalla, erityislähetyskulut tulee tilaajalle)

 

 

Lupa puhua – juliste

          A3 koossa 10e ´

          A2 koossa 15e (Mikäli haluat toimitettavan rullalla, erityislähetyskulut tulee tilaajalle)

 

 

Puhutaan. Mutta miten?

Minulta on usein nyt kysytty, että mitä minä siitä seksistä nyt puhun kuntoutujien kanssa ja miten, kun alan olla ”ammattilainen”. Vastaan aina, että minä mikään ammattilainen ole vaan ihminen ihmiselle ja puhun siitä, mistä kuntoutuja haluaa puhua. Kuntoutuksen alan ammattilaisella on paljon taitoja kohdata ihmistä, olla lähellä, kuunnella ja kulkea rinnalla. Pitkissä asiakassuhteissa näemme paljon kuntoutujan henkilökohtaista elämää, käynnit eivät keskity pelkästään esimerkiksi jumppaamiseen. Tai ainakin todella toivon, että näin ei ole. Vaan ammattilainen haluaa kohdata kuntoutujan kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä auttamaan ihmistä sen kaikilla elämänalueilla, mihin vamma tai vammautuminen vaikuttaa. Varsinkin kun teemme kotikäyntejä, menemme kuntoutujan omalle henkilökohtaisimmalle tontille mitä on. Astumme konkreettisesti sisään hänen elämään ja siellä ollessamme meidän täytyy kunnioittaa kaikkea, mikä hänen elämäänsä kuuluu. Usein yhtenä osa-alueena ihmisen elämässä on myös parisuhde, mutta aina ihmisen elämään kuuluu seksuaalisuus.

Nämä aiheet eivät ole helppoja käsitellä myöskään ammattilaiselle. Siksi ajattelin, että kirjoitan heti toisen tekstin vähän edellisen kanssa samasta aiheesta, mutta nyt enemmän pohdinnoista, mitä seksuaalisuuden äärelle astuminen vaatii ammattilaiselta. Pohdinnat on helppo linkittää kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, mutta itse kirjoitan totta kai kuntoutuksen näkökulmasta katsoen. Tuntuu, että tästä asiasta olisi minulla sanottavaa paljonkin – toivottavasti jaksat lukea loppuun saakka.

Maarit Sinisaari-Eskelinen yms (lähdeviite lopussa) kirjoittivat vastikään Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä, että lukuisissa kansainvälisissä, mutta myös kansallisissa tutkimuksissa tuodaan selkeästi esille, että erilaiset potilasryhmät odottavat terveydenhuollon ammattilaisilta tukea, tietoa ja lupaa kysyä myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista  Tutkimusten mukaan he myös odottavat, että terveydenhuollon ammattilaiset tekevät aloitteen seksuaalisuudesta keskustelemiseen. Mutta mikä se aloite sitten voisi olla? Yhtäkkiä puskista kysymys seksistä voi tulla kuntoutujallekin järkytyksenä, mutta tässä taas kannattaa kuulla mistä asiakas puhuu. Virtsanpidätys ongelmista voisi helposti siirtyä puhumaan, että onko erektiossa ollut ongelmia. Tai jos vaimon nalkutus väsyttää, niin kysyä, että miten muuten parisuhde voi, onko siinä hyvä olla. Luvan anto seksuaalisuudesta puhumiseen on yllättävän pieni ele tai lause, jonka jälkeen pallo on kuntoutujalla. Painostaa ei saa, eikä udella, vaan antaa lupa asioiden tulemiselle jos kuntoutuja itse niin haluaa.

 

Kirjallisuutta löytyy asiasta ja asian vierestä paljon.

 

Kuulee sanottavan, että ei ole työkaluja tai osaamista keskustella. Mutta onko se todella totta? Seksuaalisuus ja seksi on sellainen aihe, joka löytyy jollain tavalla meidän kaikkien elämästä. Ei – tämä ei tarkoita, että meidän täytyisi jakaa omaa elämäämme – vaan että ammattilaisen ensimmäinen askel kohti tätä aihetta on istahtaa oman seksuaalisuuden äärelle. Seksuaalisuus on jokaisella meistä omanlaisemme ja kasvamme siihen lapsesta saakka. Opimme mikä on oikein, mikä väärin, miten toista ihmistä kosketetaan ja missä menee oman kehon rajat. Näemme minkälaisia rooleja naiset ja miehet ottavat ja rakennamme niistä käsityksemme, jotka näyttäytyvät pitkälle omaankin elämäämme ja vuorovaikutukseemme toisten ihmisten kanssa. Miten kotona on puhuttu kuukautisista, seksistä, ehkäisystä? Onko vanhemmat vaihtaneet kanavaa, kun telkkarissa vilahtaa paljas rinta? Mikä on piiloteltua ja mistä on puhuttu avoimesti? Näistä kaikista rakennamme omat arvomme, omat asenteemme ja omat työkalumme, miten pystymme kohtaamaan näitä asioita, kun kyseessä on toinen ihminen. Jotkut asiat ovat vaikeita ymmärtää ja koemme ne pelottaviksi. Mutta juuri tämä asia on tärkein, mitä ammattilaisen tulee ensin käsitellä. Mitä minä pelkään ja mitkä tuntuvat epämiellyttäviltä?

Kun tiedämme ja tunnistamme omia ajatuksiamme, seuraava askel on hyväksyä, että niiden kanssa voi elää ja samalla sallia toisten erilaiset tavat. Koska seksuaalisuus näyttäytyy jokaisella omalla tavallaan, jokaisella on erilainen tausta ja jokaisella on erilaiset mieltymykset. Jos itse en hyväksy pornografiaa, tarkoittaako se sitä, että en todellakaan voi auttaa kuntoutujaani pääsemään sen pariin, jos hän sitä haluaa? Eli ihan niin kuin hyväksymme muutkin erilaisuuden piirteet ihmisissä neuropsykologisista oireista kehitysvammaisuuteen, voisimme hyväksyä myös erilaiset mieltymykset seksuaalisuudessa.

Katja Hautamäki-Lamminen on tehnyt vuonna 2012 hienon väitöskirjan seksuaalisuuden muutoksista syöpään sairastuessa. Siellä tuloksissa todettiin, että potilaat eivät pitäneet ohjauksessa tärkeänä terveydenhuollon ammattilaisen sukupuolta tai ammattia vaan tärkeitä ominaisuuksia olivat helppo lähestyttävyys, hyvät vuorovaikutustaidot, oikeanlainen asenne ja herkkyys huomata potilaan tarve keskusteluun. Ja eikö näitä kaikkia voisi löytyä jo automaattisesti meidän työkaluista? Eli piiloudumme liikaa taitojen tai tietojen puutteen taakse. Ikään kuin se tarvitsisi jotain erityistä koulutusta, että pystyn kuuntelemaan kuntoutujaa tästä aiheesta. Ja vielä kun miettii pidemmälle, en vain kuuntele vaan kuulen. Olen läsnä.

Toinen askel kohti aihetta on rohkeus. Kuten totesin, ei tarvita välttämättä tietoa tai tarkempaa taitoa, vaan rohkeutta. Rohkeutta olla läsnä, rohkeutta kuulla. Hyvin usein kuuntelu on se, mitä kuntoutuja kaipaa. Tunne siitä, että hän voi kertoa mieltä painavista asioista ja pyöritellä tunteita jonkun tuella. Kuntoutuksen alan ammattilaisena kohtaan aina ja usein kysymyksiä eri aiheista mihin en tiedä vastauksia. Vastaanko silloin aina, että sori, ei kuulu minun työhöni ja vaihdan puheen aihetta? Sivuutan kuntoutujan kysymykset ja huolet ja siirryn seuraavaan tehtävään. Itse ainakaan en pysty tähän. Vaan kuuntelen kysymyksen ja jos on aikaa, niin yhdessä voimme heti vaikka googlesta etsiä pikavastausta. Jos ei löydy, niin vastaan, että nyt en tiedä vastausta sinun esittämään kysymykseen, mutta sopiiko, että selvitän tämän ja palataan aiheeseen ensi kerralla? Ei ole väärin, että en tiedä! En koe huonommuutta siitä, että en osaa vastata kaikkeen. Eikä kukaan kuntoutuja ole minua siitä syyttänyt, että en ole osannut. Siinä kohtaa, kun ammattilainen myöntää tietämättömyytensä, mutta lupaa asian selvittää, hän usein näyttää samalla osaamisensa. Ammattilainen, joka haluaa auttaa, on valmis selvittämään ja oppimaan samalla itse lisää, voi olla varma, että saavuttaa samalla luottamusta ja pätevyyttä kuntoutujan kanssa työskentelyyn.

 

Keskustelun tukena voi käyttää esim. kortteja, kuvia….mikä itsestä tuntuu hyvältä!

BETTER-MALLI KESKUSTELUN TUEKSI

Kun lupa keskusteluun on annettu ja aihe tulee käsille, itseäni on helpottanut perehtyminen ohjaustilanteiden jäsentämiseen tarkoitettuihin työkaluihin. Itse olen kokenut selkeimmäksi ja helpoimmaksi BETTER-mallin, jota myös Sinisaari-Eskelinen ym. esittelivät artikkelissaan puheeksi ottamisen tukena terveysalan ammattilaisille. Better mallin ovat luoneet Mick, Hughes ja Coheen vuona 2004. Malli on kehitetty alunperin syöpää sairastavien hoitoon, mutta se soveltuu hyvin myös kaikkiin muihin seksuaalineuvonnan tilanteisiin.

Better-malli muodostuu kuudesta vaiheesta:

  1. Asian puheeksiotto (Bring up the topic), jossa luodaan otollinen ilmapiiri seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen.
  1. Huolen ilmaisussa (Explain), kuntoutujalle kerrotaan, miksi  aiheen esille ottoa pidetään tärkeänä sekä tarjotaan hänelle mahdollisuus kertoa huolenaiheistaan.
  1. Asiasta kertomisen vaiheessa (Tell) käsitellään asiakkaan esille tuomia huolenaiheita ja etsitään mahdollisia ratkaisuja. Tässä vaiheessa ammattilainen kuvaa oman osaamisensa rajoja ja myös sen, että tietoa on aina mahdollista selvittää lisää.
  1. Oikea-aikaisuuden vaiheessa (Timing) puheeksi ottamista tarkastellaan ajoituksen näkökulmasta. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hän tietää voivansa
    ottaa esille seksuaalisuuteen liittyviä asioita silloin, kun se sopii hänelle parhaiten. Tämä edellyttää terveydenhuollon ammattilaiselta herkkyyttä tunnistaa puheeksi ottamisen oikea-aikaisuus.
  1. Ohjauksen vaiheessa (Educate) asiakkaalle kerrotaan esimerkiksi airauden ja hoitojen vaikutuksista, ohjataan mm. erilaisten apuvälineiden ja liukasteiden käyttöä tai konkreettisia neuvoja ongelman ratkaisemiseksi.
  1. Kirjaamisen vaihe (Record) sisältää käydyn ohjauskeskustelun ja käsiteltyjen asiasisältöjen kirjaamisen ja ohjaustilanteen arvioimisen potilasasiakirjoihin. Kirjaaminen luo jälleen lisää ammatillisuutta ja antaa myös luvan muille kuntoutujan kanssa työskenteleville palata aiheen ääreen, jos kuntoutuja niin haluaa. Kirjaamalla ammattilainen varmistaa, että asiaa normalisoidaan myös muiden ammattilaisten keskuudessa. 

MUTTA ENTÄ JOS EI?

Kun olet käynyt läpi yllä olevat asiat ja jos toteat niiden jälkeen, että ei – tämä ei todellakaan ole minun osaamista eikä minulla ole rohkeutta astua näiden ääreen, niin silti ammattilainen ei voi asioita ja kuntoutujaa sivuuttaa. Siinä vaiheessa ammattilaisen täytyy, painotan sanaa täytyy, osata ohjata kuntoutuja eteenpäin. Sanoa, että nyt ei valitettavasti pysty itse auttamaan, mutta etsitään ihminen, joka voi. Se voi olla joku toinen henkilö ihan omasta työyhteisöstä, jonka tiedät pystyvän näistä asioista keskustelemaan. Se voi olla hoitaja tai lääkäri. Tai se voi olla seksuaalineuvoja. Tässäkään tilanteessa ammattilainen ei kuitenkaan voi jättää asiaa kuntoutujan kontolle. ”Soita jollekin neuvojalle” -lause jättää kuntoutujan yksin, eikä hänellä ehkä ole taitoja, keinoja tai väyliä etsiä apua. Ammattilaisen tehtävänä on antaa konkreettinen puhelinnumero tai nimi kuntoutujalle käteen, mistä voi apua pyytää. Omien kuntoutujieni kanssa se voi tarkoittaa myös sitä, että oikeasti soitan ihmisen kanssa kyseiseen numeroon. Tähän täytyisi kyllä kaikilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla olla osaaminen.

Tieto lisääntyy ja karttuu itsellänikin koko ajan. Vaikka olen jo kohta käynyt neuvojakoulutuksen, silti vastaan kuntoutujien konkreettisiin kysymyksiin usein, että en tiedä mutta selvitetään. Konkreettisesti seksiin tai seksin toteuttamiseen liittyviin kysymyksiin löytyy hurjan paljon tietoa helpolla internetin hakukone osaamisella, joka on kaikkien ammattilaisten saatavilla. Niitä ei missään koulussa edes välttämättä opi, vaan tapausten karttuessa tieto karttuu. Itse toimintaterapeuttina ja seksuaalineuvojana olen totta kai käytettävissä myös ammattilaisten konsultaatioon ja koulutuksiin. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja annan vinkkejä. Tulen myös mielelläni työpaikoille avaamaan keskustelua ja antamaan käytäntöön esimerkkejä.

 

Henna Kekkonen

Toimintaterapeutti AMK

 

Lähteitä ja tutustumisen arvoista: 

Sinisaari-Eskelinen, Maarit – Jouhki, Marja-Riitta – Tervo, Pirjo – Väisälä, Leena 2016. Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen: Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 53:286-293. http://journal.fi/sla/article/view/59673

Hautamäki-Lamminen, Katja 2012. Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopisto. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66885/978-951-44-8760-6.pdf?sequence=1

Bildjuschkin, Katriina – Ruuhilahti, Susanna. 2010. Puhutaan seksuaalisuudesta – ammatillisia kohtaantumisia sosiaali- ja hoitotyössä. Helsinki: Kirjapaja.

 

 

 

Item added to cart.
0 items - 0,00